Wrap up: Ruskamaraton 1/2

Tän hetkinen fiilis: LOISTAVA.

ruskamaraton

Istun just bussissa matkalla takas kohti Jyväskylää ja kun ajatukset karkaa vähänkään eiliseen mun naamalle ilmestyy typerän onnellinen virne. Mä tein sen, vitsi mä tein sen!

Eilen siis juostiin Levillä Ruskamaraton, jonne mä viime maaliskuussa päätin lähteä juoksemaan mun ensimmäisen puolikkaani – siis 21 kilometrin taipaleen tunturin mäkisiin maastoihin.

Ruskamaraton 2016

Ruskamaraton 2016

Omat lähtökohdat juoksulle ei ollut mitkään parhaat ja viime viikoilla kerroin ainakin blogin Facebookissa ja Instagramin Storieissa pienistä ongelmista, joita mulla on ollut mun ”kipeän” jalkani kanssa. Oikeastaan niitä ongelmia on ollut jo alkuvuodesta asti ja sen vuoksi mun treenaaminen tälle puolikkaallekkin on ollu aika vähäistä sillä oon halunnut säästää sitä itse koitosta varten – kestävyyttä onkin sitten treenattu muilla tavoin, kuten pyöräilylenkeillä.

Te jotka siis ette tiedän niin mullahan on takana aika paha jalkavamma, joka äityi niin pahaksi että viime vuoden huhtikuussa lääkäri sanoi etten pystyis enää koskaan juoksemaan. Siihen asti mulla oli aina ollut haaveena juosta puolimaraton ja mua harmitti niin hirveästi, etten ollu sitä koskaan tehnyt.. Niinpä viime talvena, kun todistin lääkärini väitteet vääriksi ja otin loukkaantumisen jälkeen ensimmäiset juoksuaskeleet mä päätin et piruvie, nyt mä sen juoksen!

Tää Ruskamaraton ei siis ollu mulle mikään varsinainen urheilusuoritus vaan ennemminkin ns. näytönpaikka itselleni (sekä mun lääkärille ja fyssarille, joka auttoi pääsemään mua kuntoon).

Ruskamaraton 2016

Aika vähällä juoksemisella, ts. lyhyillä lenkeillä, mentiin koko kesä ennen varsinaista koitosta ja samalla herättelin henkiin myös mun crossfit-harrastusta joka veikin mut taas aivan mennessään. Myönnän, ettei tälläisellä jalalla puolikkaan juokseminen oo ehkä se fiksuin teko, mutta mä oon vähän sellainen että jos mä johonkin ryhdyn niin senhän mä teen 😉

Onneksi mun juoksuseura oli parasta mahdollista, mun rakas sisko, jonka kanssa sovittiin juoksevamme yhdessä alusta loppuun maisemista nauttien (kunnes mä lopussa karkasin, kun jalat vaan rullas niin hyvin ja virtaa riitti) – ei siis paineita ajasta tai mistään muustakaan.

Keskiviikosta alkaen tankkasin vähän enemmän hiilareita, n. 10g/painokilo, ja keskityin enemmän lepoon ja kehonhuoltoon. Itseasiassa koko viikolla en treenannut lainkaan ”normaalisti” vaan jätin kaiken vähänkään kuluttavan pois. Torstai-iltana tein itselleni rentouttavan epsom-suolakylvyn ja kävin sen perään pulahtamassa hyisessä järvessä, joka todenteolla sai veren virtaamaan vikkelästi!

Näiden lisäksi rullailin joka päivä jalkapohjia, jotta sain alaraajat mahdollisimman auki juoksua varten ja tankkasin nesteitä, mm. kookosvettä.

Ruskamaraton 2016

Tiedosto_006

Itse juoksu sujui tosi hyvin ja olin siihen erittäin tyytyväinen. Ilma oli ihan täydellinen juoksulle ja maisemat mitä upeimmat. Askel kulki tosi kevyesti, mitä nyt puoliväliin asti oikea pohje vihloi ikävästi minkä jälkeen se onneksi rauhoittui. Otettiin juoksu aika rennosti nautiskellen, mutta kuten jo totesin niin lopussa en pystynyt hillitsemään itteäni vaan mun oli pakko antaa jalkojen rullata nopeammin mun alla.

Maaliin päästyäni olin ihan superonnellinen. Mä selvisin ehjänä perille ja vielä ajalla johon oon kaiken huomioiden tosi tyytyväinen. 2:16:07. Toki mulla ois ollu mahdollisuus juosta nopeamminkin, mutta tää juoksu meni täydellisesti just näin ja mulla jäi mun ekasta puolikkaasta ihan älyttömän hyvä mieli 🙂 Kaiken kruunas positiivinen palaute mun juoksusta sekä teidän ihanan tsemppaavat kommenttit ja viestit!

Ruskamaraton 2016

Mä todistin itselleni, että mikään ei oo mahdotonta. Ei vaikka lääkäri sanois niin, tai vaikka tilanne näyttäis kuinka toivottomalta. Kovalla työllä ja uskomalla itseensä voi päästä pitkälle, paljon pidemmälle mitä koskaan uskaltais kuvitellakkaan. Oon äärettömän kiitollinen kaikille jotka on mua tsempannu ja kannustanu sekä auttanut mua kuntoutumaan näiden kahden vuoden aikana, ja eniten itselleni etten koskaan luovuttanut.

Fiilis on itseasiassa nyt niin hyvä, että rupesin jo suunnittelemaan seuraavaa juoksureissua! Vaikka menomatkalla totesin, että tän jälkeen mun ei tarvi juosta enää ikinä – sen verran tais jännittää koko homma. Keväällä oiskin kiva lähteä jonnekkinpäin Eurooppaa juoksemaan, ja tällä kertaa ihan tavoitteen kera. Niin, että ennen koitosta treenaisinkin vähän tavoittellisemmin 😛

https://youtu.be/3aJttkR-0ek

Kuvasin eilisen videolle muistoksi ja tästä tuli niin kiva, että halusin jakaa sen teillekkin. Vitsi mikä päivä! Siskon lisäksi ehdottomasti parasta oli mieletön yhteishenki muiden juoksijoiden kanssa – nyt voin sanoa, että ymmärrän miksi monet harrastaa näitä juoksuja vuodesta toiseen 🙂 Musta nimittäin tuntuu, että taidan liittyä siihen joukkoon.

Kiitos 2XU parhaista juoksutrikoista jotka on koskaan verhonnu mun jalkoja. Kiitos ShockAbsorber -urheiluliiveille, että matka sujui miellyttävän tuettuna alusta loppuun saakka. Kiitos FitnessFirst parhaista ravintolisistä ja eväistä. Kiitos Suunto, jonka sykemittarin avulla pystyin seuraamaan omaa kehitystä. Kiitos, kiitos, kiitos!

Allekirjoitus

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

 

Aino

4 vastausta artikkeliin “Wrap up: Ruskamaraton 1/2”

  1. Aivan mahtavaa, onnea hienosta juoksusta! 😀 Ja vaikka aika ei ollutkaan päätavoite niin sekin oli oikein mainio. Itsekin lauantaina puolikkaan juosseena mietin miksi tätä hullun hommaa tekee. Sitten hoksasin miten suuri osa sisäisellä voimalla ja sisulla on! Vaikka kroppa ei jaksa niin sä voit päättää toisin. Ja fiilis maalissa on mahtava! Ja mikä parasta näitä tunteita voi siirtää myös muuhun elämään kuin vain urheiluun. Ihanaa palautteluviikkoa sinne, sulla on hyvä boogie 🙂

    • Kiitos! Ja joo, aikaan oon mäkin tyytyväinen – ens kerralla sit tavotteena saaha siitä vartti pois.. Hah 😀 Ja toi mitä sanoit sisäisestä voimasta on niin totta! Toinen mitä fiilistelen ihan täysin on yhteishenki, en mä yksikseni mielellään tollasia 21km pätkiä juoksentele vaan kyllä ne ihmiset ympärillä ja yhteinen tsemppi luo ihan hurjasti fiilistä. Ihan parasta! 😀

      Ihanaa palautteluviikkoa sinnekkin! Mun on pakko myöntää, että mä onnistuin palelluttaan itteni ja täällä ollaan pikkukuumeen kourissa.. Ei ihan parasta, mutta ainakin tulee levättyä 🙁

  2. Hei!
    Olipa hauskaa lukea tämä juttu, itsekin juoksin samaisen matkan viime viikonloppuna 🙂 Tosi kiva video ja mahtavaa kun sinulla oli sisko kaverina matkalla. Oma siskoni tuli kannustamaan, mutta vietti koko ajan autossa pahoinvoinnin takia. Ensimmäinen puolimaratoni oli minullakin, ajaksi tuli noin 2h10min, mihin olen oikein tyytyväinen. Mielestäni reitti oli aika vaativa mäkisyyden takia, meinasi jalat väsyä liikaa pitkien ylämäkien aikana. Maaliin kuitenkin pääsin, voi sitä onnen hetkeä 🙂 Ensi kerralla jos pääsisi alle 2h ajan niin olisi mahtavaa.

    • Ai, tosi hauska! Hyvä me 😀 Tosi hyvä aika sulla ja ihan totta, ettei maasto ollut mikään kaikista helpoin juostava ja fiilis maalissa oli kyllä huikea 🙂 Mulla on ens kerralle aikalailla sama tavoite puolikkaan suhteen! Eiköhän me molemmat päästä siihen 😛

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta