Valkoinen, vaarallinen viettelijätär

Välipalat - Virtaa Superfoodeista, julkkaritVälipalat - Virtaa Superfoodeista, julkkaritVälipalat - Virtaa Superfoodeista, julkkaritVälipalat - Virtaa Superfoodeista, julkkarit
Jo pitkään multa on toivottu kirjoitusta sokerista ja pitkään olen halunnut siitä kirjoittaa. Nyt on vihdoin sen aika. On hassua kuinka mulle tulee sokerista mieleen nainen, viettelijätär, mielikuva siitä mulla on jostain syystä hyvin feminiiminen ja vaikka naiset ihania ovatkin niin sokerista en ole samaa mieltä. Sokerista mulle tulee myös vähän mieleen teinivuodet, kun halusin olla suosittu ja cool sillä samalla tapaa sen turmelevat vaikutukset huomasi vasta, kun vihdoin pääsin sen kuplan ulkopuolelle.

Aivan kuten mulle kävi, kun pääsin eroon sokerikoukusta.

Sokeri on epäterveellistä. Se on kuin valkoinen huume: se koukuttaa ja tappaa hitaasti. Uskokaa tai älkää. Tutkimuksia sen todistamiseksi löytyy pilvin pimein ja varmasti yksi mielenkiintoisimmista on rotilla tehty koe, jonka mukaan sokeri sekä koukutti että aiheutti pahemmat vieroitusoireet kuin kokaiini.

Monet varmasti ovatkin eläneet itse hetkiä, kun sokeri on ottanut naispaholaisen roolin aivan kuin Aki Sirkesalon sanoin: ”Kun annat pikkusormen, se vie koko käden.”.

Älä siis turhaan soimaa itseäsi, jos itsehillintä pettää karkkikippojen äärellä sillä harvalla karkinsyönti jää vain yhteen makeiseen. Tunnustan itsekin, että jos nappaan yhden karkin syön varmasti kaikki loputkin, vaikka karkki ei edes maistuisi hyvälle. Robert Lustig kertookin Time-lehdessä sokerin täyttävän riippuvuuden neljä kriteeriä: ylensyömisen, vieroitusoireet, himon sekä herkistymisen myös muille riippuvuutta aiheuttaville aineille ja altistuessaan jatkuvasti sokerille aivojen mielihyväkeskus reagoi aina vain vähemmän minkä vuoksi syödyt sokerimäärät herkästi kasvaa.

Harvoin kieltäydyn asioihin negatiivisesti, mutta sokeri on tässä asiassa ehdottomasti poikkeus. Puhunkin ennemmin valkoisesta huumeesta enkä voi käsittää ihmisiä, jotka vapaaehtoisesti turmelevat itseään. Valitettavasti tosin kaikki eivät tiedä sokerin haittojen monimuotoisuudesta, mutta uskon että suurin osa ei vain välitä tai kokevat sokerin välttämisen hankalaksi – piilosokeria kun on joka puolella. Jopa joissain pakastekasviksissa. 

Kauhistelen aina tarinoita sokeriaddikteista. Yksi ehdottomasti rankimmista on tarina miehestä, joka menetti sokerinsyönnini aiheuttamana diabeteksensä takia jalkansa, mutta silti leikkauksesta toivuttuaan kärräsi itsensä ensimäisenä pyörätuolilla sairaalan karkkiautomaatille.

Ihminen ei tarvitse valkoista, prosessoitua sokeria, joka huumeen tavoin koukuttaa. Aivot tosin tarvitsevat toimiakseen veressä olevaa sokeria, mutta kyseessä ei ole sama asia – aivot saavat energiansa oikeasta ravinnosta, josta elimistö pilkkoo ja muokkaa ravinteet oikeaan muotoon.

Oikeastaan kaikki lisätty sokeri on pahasta – myös fruktoosi, joka on kaikista pahin. Kyllä, kyseessä on hedelmäsokeri. Ei, hedelmät eivät ole epäterveellisiä.

Hedelmissä on kuitua, minkä vuoksi hedelmistä saatuna fruktoosi ei ole haitallista. Lisätyssä muodossa, vaikkapa jonkun juoman makeutuksena, fruktoosi on hyödytön ja sokereista pahin: elimistö ei osaa käyttää sitä hyödykseen, joten se varastoituu suoraan maksaan. Se puolestaan aiheuttaa maksan rasvoittumista. Tästä syystä Suomessa jo alle kouluikäisillä lapsilla on rasvamaksaa, joka muuten yleensä yhdistetään alkoholistien ongelmaksi, sillä monet lastenruoat on makeutettu fruktoosilla/glukoosisiirapilla.

Ennen Joulua odottelin postin avautumista tutkiskellen viereisen marketin konvehtivalikoimaa. Kaikissa konvehdeissa pääraaka-aine oli sokeri. Jatkoin tutkimusretkeäni ympäri kauppaa ja sama päti myös monien ”terveellisten välipalojen” suhteen, kuten kuorrutettujen pähkinöiden ja useiden proteiinipatukoiden kohdalla.

Sokeri sekoittaa myös hormonitoiminnan vaikuttaen insuliinin tuotantoon. Hormonithan toimivat kaikki yhdessä ja jos jonkin tuotanto häiriintyy vaikuttaa se automaattisesti muihinkin hormooneihin. Sen vuoksi ensimmäinen asia, jota kaikille hormonihäiriöisille tai kuukautisongelmista kärsiville suosittelen on sokerin karsiminen ruokavaliosta.

Antiravinteena sokeri myös syö elimistöltä sille tärkeitä ravinteita mikä luonnollisesti heikentää elimistön kuntoa. Huonokuntoinen iho, päänsärky, mielialanvaihtelut, vatsaongelmat ja jo mainittu rasvamaksa ovat monesti sokerin aiheuttamia. Nykyään on jo ihan yleisessä tiedossa, että syy verisuonien tukkeutumiseen ei ole ruokavalion rasvoissa vaan nimenomaan sokereissa: sokeri tulehduttaa veren ja rasvat tulevat korjaamaan tilannetta ja sokerin määrän kasvaessa jatkuvasti myös rasvan määrä veressä luonnollisesti lisääntyy.

Sokeria voidaan ajatella ikäänkuin rikollisena ja rasvaa poliisina, jos se mielikuva yhtään helpottaa.

Elimistössähän sokeri tekee vaan haittaa ja pienikin määrä on jo pahasta, mutta etenkin jatkuvasti syötynä. Epänormaalit insuliinitasot sekä verensokerin heittely altistaa sydän ja verisuonitaudeille sekä maksan ja suoliston ongelmille. Kyseessä ei ole mikään leikin asia, mutta valitettavasti musta tuntuu ettei ihmiset ota asiaa tosissaan.

Milloin me lopetettiin välittämästä itsestämme? Milloin sokerista tuli ainut nautinto, jota elämässä voi olla?

Mä en vaan ymmärrä enkä oikeastaan haluakkaan. Toisaalta en myös tuomitsekkaan sillä jokainen meistä on vastuussa omista teoistaan ja terveydestään – tärkeintä on, että minä tiedän mikä minulle on hyväksi ja että pystyn auttamaan niitä, jotka apua haluaa. Sitä en aio jatkossakaan kenellekkään tyrkyttää.

Iho vanhenee ja kudokset rappeutuu, maksa ei toimi optimaalisella tavalla eikä elimistö puhdistu normaalilla tavalla. Verisuonet tukkeutuu ja ylimääräinen sokeri pakkautuu rasvaksi kylkiin sekä vatsaan. Mieli on maassa, kun verensokerin heittely saa kiukkuiseksi ja eikä hormonien epätasapainon vuoksi mielihyvähormonien tuotto ole entisellään. Lista on loputon sillä sokeri on syypää moneen pahaan – myös joidenkin syöpäsolujen syntyyn sekä niiden kasvamiseen. Sokeri myös heikentää kehon omaa immuniteettiä mikä altistaa virustaudeille ja pöpöille.

Sitä mä aina mietin, että jos syö muuten terveellisesti niin miksi pilaa kaiken sokerilla. Kyllähän fiksu, terveystietoinen ihminen tietää, että sokeri ei ole hyvästä. ”Kuollaan me kuitenkin.” . Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään elämästä ja kuolemasta, vaan myös elämän laadusta. Nautinto, oikeasti? Kuinka hyvä tekosyy se on? Mun mielestä varmaan yks huonoimmista. Kyse on tottumuksesta ja uusien tapojen opettelusta.

Mä olen ollut ennen pahan luokan sokerihiiri, joten tiedän mistä puhun. Tiedän tunteen, karkkia tekee mieli ja siitä himosta ei pääse eroon, vaikka ois jo paha olo niin karkkia on silti pakko saada lisää. Ei ole noloa myöntää olevansa koukussa sokeriin – noloa on, jos ei yritä tehdä asialle mitään. Varsinkaan, jos oikeasti haluaisi. Helppoa se ei ole, mutta omalta mukavuusalueelta täytyykin poistua saadakseen tuloksia aikaan ja se työ palkitseekin tekijänsä aina ruhtinaallisimmin.

Lapsille varsinkin sokeri on pahasta ja kuten sanoin, jo monilla alle kouluikäisillä suomalaisilla on todettu rasvamaksa. Kiitos sokerin. On turha sanoa, että lapsi ei söisi muuta kuin makeaa. Lapsi syö sitä mihin kotona totutetaan ja opetetaan – siitä on esimerkkinä monien mun ystävien ja tuttavien lapset, jotka eivät edes tykkää karkin mausta, kun sitä heille tarjotaan. Tosin piilosokerilla höystetyt lastenruoat ovat harmillisesti se helpoin ratkaisu, mutta aina ei kannata mennä sieltä mistä aita on matalin.

Huh! Olen puhunut. Mielipiteitä? Kysyttävää? Kommentteja? 

Loppuun vielä kerron viimeisimmän sokerikokemukseni, ”ihmiskokeen” joka vahvisti mun käsitystä sokerin pahuudesta entisestään. Normaalista poiketen ajattelin syödä pari palaa suklaata (sokeria), jonka seurauksena:
– söin reilun 100g levyn, vaikka jo kolmen palan jälkeen mulla nousi pala kurkkuun
– kärsin seuraavan päivän äkillisistä kiukkupuuskista, olin kuin uhmaikäinen teini
– podin lieviä masennusoireista seuraavien päivien ajan,
– myös ajatukset omasta kropasta muuttuivat negatiiviseksi ja koin olevani epäviehättävä

Niin. Muun muassa näistä syistä en syö sokeria. Yksinkertaisesti en vain halua. Näin sokerittomuuden myötä olen vihdoin tajunnut, kuinka negatiivisesti sokerin syönti vaikuttaa elämänlaatuun. Ja vielä enemmän kartan piilosokeria. Suosittelen samaa myös sulle!

<3 Aino

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Blogilistalla / Instagramissa

PS. Sokerittomat reseptit (ja herkut julkkareissa!) löytyy meidän kirjasta: Välipalat – Virtaa Superfoodeista

Lisää rottakokeesta ja sokerista: TÄÄLTÄ

Aino

21 vastausta artikkeliin “Valkoinen, vaarallinen viettelijätär”

  1. Wau! Siinä oli kyllä perusteellista tykitystä ja ihan aiheesta. Oon itekin sitä mieltä että sokeri on yksi pahimmista myrkyistä mitä voimme elimistöömme tunkea. Ja se koukuttuminen… Rakastan suklaata (kukapa ei 🙂 ), mutta aina kun syön sokeria sisältävää suklaata, on pakko syödä niin paljon kuin sitä on saatavilla, oli se sitten 50 tai 200g. Muistan kuinka hämmästynyt olin kun kokeilin elämäni ekan kerran raakasuklaata: parin palan jälkeen ei tehnyt enää yhtään mieli, vaikka maku oli herkullinen!

  2. Moi, mielenkiintoinen aihe ja ajatuksia herättävä postaus. Mua hämmentää nää makeutus/sokerijutut ihan tosissaan. Että mitkä sokerit aiheuttaa mitäkin. Onko kyse vaan valkaistusta sokerista vai käyttäytyykö intiaani- ja kookossokerit tai vaikkapa hunaja samalla tapaa elimistössä?

  3. Ähh, ei elämän tartte aina olla noin vakavaa ! Kaikkea kohtuudella. Nauti elämästä, äläkä stressaa! Ite ennenkin tutkin kaikki ainesosaluettelot ja syynäsin jokaisen tuotteen mitä se sisältää suurennuslasin kanssa. En koskaan voinut henkisesti niin huonosti kun sillon. Kaikki sosiaaliset tilanteet oli ihan tuskaa, koska niihin yleensä liittyi herkuttelu ja sokeri. Nyt kun on lopettanu stressaamisen, niin voi niiiiin paljon paremmin ja onnellisemmin. <3

    • Hei mun on ihan pakko kysyä, että mistä sait sellaisen kuvan että stressaisin? En tiedä miten se että tiedän mitä haluan ja mitä en ois stressaamista? Ainakin itse koen sen olevan tosi vapauttava 🙂

      Jokainen tyylillään! Eikä mulla onneksi oo tarvetta syynätä ainesosaluetteloita 🙂 Kuten sanoin – olo on vapaa, helppo ja kevyt.

    • Toisten on vain parempi olla kokonaan ilman, koska siinä kohtuudessa ei osata pysyä. Kun ottaa yhtenä päivänä, ottaa helposti toisenakin, ja kas kummaa, kohta on syönyt puolen vuoden ajan joka päivä makeaa. Kun taas on jonkin aikaa ilman, huomaa ettei sitä niin kaipaakaan, eikä edes asiasta tarvitse stressata.

  4. Todella hyvä teksti! Itse olen välttänyt sokeria n. 2 vuotta ja olo on huomattavasti parempi. Huonona puolena vaan se, että lukion ruuista melkein jokaiseen on lisätty sokeria… eli kouluruoka jää siksi välistä.

  5. Mä itse sillon tällön herkuttelen sokerillisilla jutuilla, esim. karkeilla, mutten todellakaan joka päivä tai edes viikko ja silloinkin annos on sitä ihan kourallisen luokkaa, toisinkuin esimerkiksi veljeni… Aamupuuron kanssa vadelmahilloa, lounaalla kaupasta haetaan kouluruoan lisäksi patukkaa tms, kotona monta purkkia maustettuja jogurtteja sekä säilöttyjä kasviksia, kuten punajuurta ja suolakurkkua mielin määrin. Jos tarjolla, niin herkkuja uppoaa suuhun ihan hurja määrä – eilen tein hänen mielikseen Runebergintorttuja ja mahaan asettui viisi.
    Itse tiedostan sokerin vaikutukset ja se on myrkky, mutta ihan fine joskus käytettynä kohtuudella. 🙂 Päätin että teen viikonloppuna ensimmäistä kertaa raakaherkkuja, raakasuklaata oon jo väsännyt ja on hyvää! Toivottavasti leivokset onnistuu yhtä hyvin 🙂

  6. Oi ihanaa että joku muukin puhuu sokerista verisuonten tukkeutumisen yhteydessä! Päästetään nyt jo ne luonnolliset rasvat syytetyn penkiltä 🙂 Näin yliopiston ravitsemustieteen opiskelijana, ja muutenkin, tunnen välillä olevani niin yksin kantani kanssa että tekstisi piristi heti 🙂 Sokeriin ei kyllä tee mieli koskea pitkällä tikullakaan, ei ennen eikä jälkeen tekstin. Itsekin tiedän aiheesta suht paljon, joten mielestäni hyvä kirjoitus sinulta.

  7. Aiheuttaako hunaja ja hedelmät /marjat riippuvuutta? Meidän taloudessa ei käytetä sokeria pahemmin. Hunajaa ja hedelmiä/marjoja päivittäin, mutta ei mitenkään hirveitä määriä. Kaveri on suositellut agaven ja stevian käyttää hunajan sijaan, kun hänen mielestä hunaja on lähes yhtä paha kuin tavallinen sokeri.

  8. Hyvä Aino! Meidän sokeriton taistelijamme. Osan pointeista olen itsekin vahingossa huomannut + lisäksi runsaan viljatuotteiden käyttämisen huomasin vanhemmalla iällä turvottavan ihan liikaa. Mutta kaikenkaikkiaan todella kiva kirjotustyyli sulla

  9. Word! Aivan tajuttoman asiapitoinen, fiksu ja hyvä teksti. You go girl! Olen sun kanssa täysin samaa mieltä ja puhuit kyllä meikäläisen ajatuksia ihan sanasta sanaan tässä tekstissä. Kiitos! Ei mulla muuta.:)

  10. Hieno ja tärkeä kijoitus! Samaa kysyisinkin kun joku muu tuolla, eli mitä mieltä olet esim. kookossokerista? Ostin sitä juuri leipomista varten, mutta aloin miettimään, että miten siihen pitäisi suhtautua… Alhainen GI näyttäisi olevan, mutta aiheuttaakohan sekin samanlaisia oireita kuin valkaistu teollinen sokeri?

  11. Asiaa! Mä oon miettinyt hedelmien ja kasvisten osalta yhtä juttua, osaisitko ehkä vastata? Kuten sanoit, hedelmät ja kasvikset ovat sisältämästään fruktoosista huolimatta terveellisiä, koska niissä on kuitua. Mut mites sitten itsepuristetut mehut? Eikös se ylijäävä massa ole juurikin kuitua? Esim. porkkanassa on Finelin mukaan 5,4g sokereita per 100g, fruktoosia 1,4g/100g. Hedelmissä tietty enemmän. Onko mehujen fruktoosi siis epäterveellistä? Toki vitamiinit ja kivennäisaineet ovat varmasti suurempi hyöty, kuin mitä tuon fruktoosin haitta (jos sitä on).

  12. Todella hyvä teksti, täysin asiaa!
    Sellaista haluaisin kysyä, että mites sitten luonnollisemman makeuttajat, kuten agavesiirappi, kookosnektari ja hunaja? Onko niillä sama vaikutus kun täysin valkoisella sokerilla? Entäs sitten kuivattujen hedelmien(joissa ei siis lisättyä sokeria, vaan ainoastaan hedelmän omaa sokeria)?
    Tämä on mietityttänyt mua pitkään, mutta olen saanut hyvin ristiriitaisia tietoja asiasta, kun olen etsinyt tietoa.

  13. Kiitos loistavasta tekstistä, asiaa aiheesta josta olen kaivannutkin selkeää tietoa!

  14. Moikka! Älytyömän hyvä ja asiapitoinen teksti, oon samaa mieltä kaikesta. Mun mielestä tähän ois voinu vielä lisätä sen, mitä kaikkea sokeri tekee hampaille 😀

  15. Hei!

    Tämä kommentti ei varsinaisesti liity tähän postaukseen, mutta kysynpä kuitenkin. 🙂

    Onko sinulla tietoa (kokemusperäistä/tutkittua/kuultua) aurallisen migreenin hoidosta ravinnon avulla?

    Olen joskus kuullut/lukenut, että vehnän jättäminen pois ruokavaliosta auttaisi migreeniin (=/ kohtaukset jäisivät kokonaan pois). Tietenkin muustakin kuin lääkkeellisestä hoidosta kiinnostuneena halusin itse kokeilla asiaa ja jätin n.kolme kuukautta sitten vehnän pois ruokavaliostani. Migreeni ei ole säännöllinen, joten ajattelin, että vuoden vehnättömyyden jälkeen voisi jo sanoa, onko vehnättömyydellä merkitystä. Noh, eipä ollut, vaikka alkuun näyttikin hyvältä. Olen karsinut ruokavaliostani myös makeutusaineet ja seuraavana listalla on sokeri (piilo).

    Olisi kiva kuulla, jos tiedät asiasta jotain! 🙂

    • Moikka Kaisa,
      1,5 vuoden gluteenittoman (vehnä, ohra, ruis) kauden kokemuksella voin kertoa, että 40 vuotta kestäneet, päivittäiset vatsakivut ja migreeni ovat tipotiessään. Taustalla oli 30 vuotta laktoositonta elämää, joka ei tuonut tulosta vatsakipuihin. Meikäläiselle ruis on yhtä paha kuin vehnä, ohra lievemmin ärsyttävä. Kaura, esim. 100 % kauraleipä käy.
      ps. Joillekin myös talviperuna aiheuttaa ärsytystä, kokeile myös sen poisjättämistä. Myös ketsuppi on monelle pahasta.

      Hunajan sokerit (fruktoosi ja glukoosi) ovat käsittääkseni liukenevassa muodossa ja siksi elimistön hyödynnettävissä. Hunajaan ei lisätä mitään teollisesti valmistettua sokeria. Toki sitäkään ei kannata kilotolkulla käyttää = )

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 1
Tykkää jutusta