Tuulispäivä ja onnenpäivä

Kuka muistaa Nalle Puhin ja sen päivän, kun tuuli niin kovasti että pannukakutkin lenteli Ruun keittiössä? Päivän jolloin Nasu leijaili pitkin Puolen hehtaarin metsää sateenvarjonsa kanssa ja säikähti niiin, ettei uskaltanut enää poistua kotoaan. Musta tuntuu, että eilen tuuli vähintään yhtä paljon – ellei enemmänkin.

Tuuli ei kuitenkaan haitannut vaan teki eilisestä omalla tavallaan aivan loistavan päivän – niin kiva, että vieläkin meinaa vähän hymyilyttää. Pari vikaa päivää on nimittäin taas ollu niitä päiviä, kun oon vaan havahtunut ajattelemaan kuinka hyvin mun asiat oikeasti on. Hyvin menee, mutta menköön 😉 Pääsin siis tutustumaan ihmeelliseen Itä-Helsinkiin loistavan oppaan voimin. Oli jotenkin niin hellyyttävää kuinka onnessaan toinen oli, kun sai näyttää mulle niitä omia paikkojaan ja idän ihmeellisyyksiä, joita olin ehkä aiemmin hieman vähätellyt.. heh, enää en kyllä sitä virhettä tee. Suurin osa päivästä vietettiinkin luonnossa, meren äärellä ja voi vitsit kuinka kaunista siellä oli! Mulla on koko viikon ollut sellainen olo, että haluan pois Helsingin vilskeestä ja tää tosiaan oli kyllä sellainen pakomatka kaikesta hektisestä. Tietysti yksi päivän kohokohdista oli kahvi- ja tankkaushetki. Yleensä en näistä niin nauti sillä monissa kahviloissa gluteenittomana joutuu tyytymään johonkin – noooooooh – keskinkertaiseen. Pikkuhiljaa kehitys kuitenkin on toivottavasti nousemassa kohti parempaa varsinkin nyt, kun keliakiasta on alettu puhua isompaan ääneen. Näin mä ainakin toivon 🙂

Tälläkertaa kuitenkin Vuosaaren Aurinkolahden sympaattinen Kahvila Kampela yllätti mut positiivisesti tarjonnallaan sillä en ois ikinä uskonut, että sellainen suloinen pieni rantakahvila sisältäisi mulle niin paljon vaihtoehtoja. Siinä vitriinin edessä valinnanvaikeus vähän yritti nostaa päätään, mutta lopulta päätös oli tosi helppo: supersöpö gluteeniton suklaakeksi ilman keinotekoisia väri- ja säilöntäaineita. NAM!
Jos eilinen oli mukava niin entäs sitten keskiviikko? Vietettiin ihanan Marissan ja Lindan syntymäpäiviä herkutellen Krog Madamessa. Meillä oli ihana rempesä pöytäseurue ja vaikka tunsin ainoastaan Marissan ja Petran entuudestaan niin väliäkö sillä – suu kävi koko illan tutustuen muihin ihaniin tyyppeihin naurun helistessä. Oon kyllä niin onnentyttö, että oon saanut tutustua näinkin ihaniin ihmisiin! Ja vaikka hassulta se kuulostaa niin kaikki on blogin ansiota.

Bloggaamisen aloittaminen on tainnut olla mun elämäni paras päätös ikinä, vaikka en sitä silloin osannu ees koskaan ajatellakkaan – pienistä puroista syntyy suuuuuuria virtoja, valtameriä.Ruoka itsessään Krog Madamessa oli loistavaa! Ruokalistalta kaiken pystyi saamaan gluteenittomana mikä tietysti oli aivan mahtavaa, mutta samalla vaikeutti mun päätöstä syömisen suhteen ihan hirveästi – kaikkea kun ois tehnyt mieli maistaa 😉 Päädyin lampaaseen minttu-korianteritsatsikilla ja annos kyllä ansaitsi täydet kymmenen pistettä. Ja asiakaspalvelu sekä soittolista toiset saman kymmenen sekä papukaijamerkin vielä päälle!

Onneksi Krog Madame sijaitsee loistavilla pelipaikoilla Kampissa, osoitteessa Lapinlahdenkatu 3, joten varmasti heti ens viikolla käyn testaamassa myös heidän lounaan. Että silleen <3 Ihanaa, ihanaa, ihanaa! Treenikuviot mulla on tällä viikolla muuttunu myös, mutta jutellaan niistä sitten vähän lisää myöhemmin. Pakko kyllä vähän hehkuttaa, että niistäkin oon kyllä enemmän kuin innoissani.

Tässä istuskellessa, aamukahvia nautiskellessa, tuntuu kyllä ihan siltä että kaikki – siis ihan jokainen – palanen on loksahtanut mun elämässä ainakin hetkellisesti kohdalleen. Ja mä nautin!

Aurinkoa,
<3 Aino

Aino

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta