Tulevaisuuden toivot

Muistan edelleen ne keväät, jolloin mulla oli selkeä päämäärä ja tavoite elämälle. Halusin kovasti päästä kouluun ja olinkin järkevä tehden aina syksyn ja talven tuplasti töitä, jotta pystyisin rauhoittumaan keväällä täysin pääsykokeisiin valmistautumiseen. Talvet olikin rankkoja ja niin oli keväätkin: stressiä, epätietoisuutta, jännitystä ja paljon toivoa sekä haaveilua siitä kuinka elämä tulis syksyllä olemaan täysin erilaista koulun ovien avautuessa.

Kahtena vuotena koulupaikka jäi puolen pisteen päähän. Toisen pettymyksensekaisen kevään jälkeen päätin, etten jäisi enää odottamaan seuraavaa kevättä ja pääsykokeita vaan tekisin koko vuoden töitä unelmani – koulupaikan – eteen. Ja miettikää, näin jälkeenpäin ajateltuna tajuan että se harmittava pisteen puolikas oli mulle onnenpotku.

Tulevaisuuden toivot
Päädyin hieman vastahakoisesti Oulusta Helsinkiin, paikkaan jossa en olis koskaan aiemmin voinut kuvitellakkaan asuvani. Halusin kuitenkin niin kovasti kouluun, että olin valmis tekemään sen eteen mitä tahansa. Ja onneksi niin teinkin! Alta aikayksikön tajusin viihtyväni Helsingissä ja saaneeni ympärilleni paljon uusia, ihania ja inspiroivia ihmisiä sekä löytäneeni koulun, jossa viihdyin. Pikkuhiljaa palaset alkoivatkin loksahtelemaan kohdilleen ja ujon epävarmasta oululaisesta alkoikin löytymään sisua ja tarmokuutta, tahtoa elää unelmansa todeksi.

Ja kuinka ollakkaan, seuraavan kevään koittaessa se himoittu koulupaikka ei enää tuntunutkaan omalta. Olin päässyt elämän makuun ja löytänyt matkan varrelta paljon asioita, joista sain energiaa ja inspiraatiota – asioita, joiden kautta pystyin toteuttamaan itseäni. Tajusin, etten tarvitse korkeakoulupaikkaa ollakseni onnellinen tai pystäkseni tekemään asioita joita rakastan. Siihen tarvitaan vain intohimoa ja vahvaa tekemisen paloa, halua joka kumpuaa suoraan sydämestä.

Jos olisin jäänyt Ouluun, olisin todennäköisesti seuraavana keväänä onnistunut ja päässyt kouluun. Silloin olisin todennäköisesti tuhlannut elämäni parhaita vuosia tehden jotain mitä kuvittelin haluavani, mutta todellisuudessa en vain olis tiennyt paremmasta. Enkä tietäis nytkään ellen olis rohkeasti suunnannut kohti tuntematonta ja tehnyt rohkeasti päätöksiä, joita muut ei tuntuneet ymmärtävän.

Tulevaisuuden toivot
Edelleenkin oon tällä samalla, omalla ja parhaaksi havaitulla tielläni. Matkan varrella oon löytänyt myös itselleni koulun, joka synnyttää mussa lisää tiedonjanoa ja halua oppia lisää. Tärkeimpänä kuitenkin oon löytänyt varmuuden, jonka avulla uskallan tehdä itselleni just ne parhaat päätökset – ne päätökset, jotka rakentaa mun polusta omanlaisensa. Ja just sen vuoksi tää matka onkin niin ainutlaatuinen, just mun näköinen.

Oman tarinani kautta tahdon kertoa teille, että elämää on myös ilman koulupaikkaa. Tiedän, että kovan lukemisen ja työnteon jälkeen se harmittaa, mutta se ei oo koskaan turhaa. Kaikesta voi aina oppia uutta ja samalla voi myös tajuta, mitä elämästään haluaa. Tai ainakin sen, mitä ei todellakaan halua.

Välivuodesta (tai vuosista) kannattaa ottaa kaikki irti. Tehdä asioita, jotka tuntuu pelottavilta! Kaikkeen tuttuun ja turvalliseen tukeutuminen voi tuntua järkevältä, mutta aina se ei kuitenkaan oo se paras ratkaisu. Jos mä olisin antanut mun peloille vallan ja jäänyt mulle niin tuttuun ja turvalliseen Ouluun odotteleen seuraavaa kevättä niin mä en todellakaan olis nyt tässä – inspiroimassa ja rohkaisemassa muita tarttumaan niihin tilaisuuksiin, joita elämä meille jatkuvasti tarjoaa.

Tärkeintä on löytää oma intohimo. Miettiä, mitä itse haluaa tehdä. Mikä on sun unelma? Mikä sä haluaisit olla isona? Sitä ei voi tietää vanhemmat tai sukulaiset – ei yhtään kukaan muu kuin sinä ite. Intohimon kautta rakentuu omat haaveet ja unelmat, jotka voi matkan varrella vaihtua toinen toistaan hulluimpiin ja innostavampiin, mutta niitä ei kannata pelätä. Niiden eteen kannattaa tehdä töitä ja nauttia matkasta, joka on aina päämäärää makeampi.

<3 Aino

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Blogilistalla / Instagramissa

Kuvista kiitos Ellille 🙂

Aino

6 vastausta artikkeliin “Tulevaisuuden toivot”

  1. Niin totta! Viisaita ajatuksia joiden tajuamiseen mulla meni kauan. Onneksi vihdoin huomasin että se mitä luulin haluavani ei ollutkaan mikä tekisi minut onnelliseksi. On vaikea kulkea vastavirtaan varsinkin kun ego meinaa pistää vastaan ja tuntuu että pitäisi tavoitella jotain koulutusta/työtä vain osoittaakseen muille että pystyy. Mutta aion kuunnella omaa ”gut” fiilistäni tässä ja tehdä mitä itse tahdon. Muut ajatelkoot mitä ajattelee!
    http://www.karhusportscience.com

    • Joo just näin! Siis myönnetään, että välillä munkin ajatukset harhailee hassuihin suuntiin.. Mutta onneksi sitten aina tajuaa sen asian todellisen ytimen 🙂 Loppupeleissä kuitenkin on oikeasti tärkeintä tehdä just niinku itestä hyvältä tuntuu <3

  2. ”sometimes on a way to dream you get lost and find a better one” <3 tuli kyynel silmään, sillai hyvällä tapaa. ei mulla muuta.

    xx

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta