Sokerista eroon sokerilla?

Satuin eilen surfailemaan ympäriinsä netissä ja järkytyksekseni päädyin lueskelemaan Hanna Partasen tuoreinta haastattelua. Sinällään en tiedä miksi asiasta edes järkytyin niin paljon sillä onhan se pitkään jo tiedetty, että virallista linjaa edustavien ravitsemusterapeuttien suositukset ovat vähintääkin kyseenalaisia… Kuten taas tälläkin kertaa.

Kuusenkerkkä-mansikka raakakakkuHaastattelu koski makeanhimoa, johon Partanen nerokkaasti esitti ratkaisuksi ostaa hitaasti syötäviä karkkeja joita ei voi syödä niin paljoa kerrallaan. Anteeksi mitä?! Entisenä pahemman laadun sokerinarkkina voin kertoa, että pussillinen merkkareita onnistuu ainoastaan saamaan vihaiseksi puhumattakaan siitä, että vaikeasti syötävyys onnistuisi oikeasti hidastamaan makeanhimon kourissa kärvistelevää karkkihiirtä.

Toiseksi sokerin vaaroista ja haitallisuudesta tietoisena en ikinä suosittelisi makeanhimoon sokeri, joka hetkeksi tyydyttäen kasvattaa makeanhimoa entisestään. Kuten Safkatutkassa jo osuvasti todettinkin, on Partasen suositus lähes sama verrattaessa tilanteeseen jossa alkoholistille suositeltaisiin kirkasta viinaa sen juomisen vaikeuden vuoksi. Olen kirjoittanut sokeririippuvuudesta ja sokerin haitoista jo aiemmin ja lainaankin tähän väliin itseäni:

Älä siis turhaan soimaa itseäsi, jos itsehillintä pettää karkkikippojen äärellä sillä harvalla karkinsyönti jää vain yhteen makeiseen. Tunnustan itsekin, että jos nappaan yhden karkin syön varmasti kaikki loputkin, vaikka karkki ei edes maistuisi hyvälle. Robert Lustig kertookin Time-lehdessä sokerin täyttävän riippuvuuden neljä kriteeriä: ylensyömisen, vieroitusoireet, himon sekä herkistymisen myös muille riippuvuutta aiheuttaville aineille ja altistuessaan jatkuvasti sokerille aivojen mielihyväkeskus reagoi aina vain vähemmän minkä vuoksi syödyt sokerimäärät herkästi kasvaa.

Sokeri koukuttaa ja saa ostamaa lisää sokerilla kyllästettyjä herkkuja, kuten karkkeja. Ja ihmettelen, missä purkissa Partanen on elänyt sillä hän selkeästi näkee karkinsyönnin ainoana huonona puolena kalorit. Anteeksi vaan, mutta eikö kalorit olekin juuri sitä energiaa jota elimistömme tarvii toimiakseen? Kaloreiden sijaan kannattaisi ehkä ennemmin kiinnittää huomiota ravinneköyhyyteen. Tässä tapauksessa siis ravinnottomuuteen.

Monissa tuotteissahan, joihin sokeria ei edes tarvittais, sitä käytetään juurikin koukuttavan vaikutuksensa vuoksi. Se on mun mielestä sairasta ja ihmisten terveydellä leikkimistä, mutta valitettavasti rahalla on aivan liian iso valta tässä maailmassa.

Foodin raakakakku
Onneksi jokainen voi kuitenkin tehdä valintansa itse. Minä tyydytän jatkossakin makeanhimoni jollain muulla kuin sokerilla kuten vaikkapa hunajalla, tuoreilla taateleilla ja kotimaisilla marjoilla. Niiden positiiviset terveysvaikutukset ovat kuitenkin kiistattomat!

Millaisia ajatuksia Hanna Partasen haastattelu siellä herätti?

Sokeripaasauksen voimin (anteeksi – en millään vaan voinut olla asiasta hiljaa!) toivottelen teille ihanaa Juhannusta! Ja jos luonnolliset sokerittomat herkut kiinnostaa, vaikkapa kesäkekkereiden kruunuksi, niin reseptejähän täältä blogista löytyy pilvin pimein.

<3 Aino

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Blogilistalla / Instagramissa

Alempi kuva: Katri Viirret / Fit You Too

Aino

9 vastausta artikkeliin “Sokerista eroon sokerilla?”

  1. Todellakin juurkin samat mietteet oli ajatuksissa kun luin asiasta! Ainut tapa päästä eroon karkista on olla syömättä karkkia PISTE. Tekee ihan vihaiseksi ajatella kuinka paljon kaikissa meidän syömissä ruuissa on lisättyä sokeria. Vaikka haluaisikin välttää sokeria se on melkein mahdotonta!

    • Mä niin komppaan sua Aino, olen ollut puoli vuotta ilman karkkia ja lakko on asetettu vuoden loppuun. Nyt ei tee enää mieli, mutta aikaa se vei. Aiemmin mikään pikkusuklaapala herkkuhimoon ei tosiaan toiminut.

      Nyt ollaan miehen kanssa siirrytty lähestulkoon täysin luonnollisiin herkkuihin kuten raakasuklaaseen, raakajäätelöön ym. Tuoreet taatelit on ihan paras herkku ja maistuu ihan älyttömän makealle!

      Kiitos Aino sinulle huippuhyvästä postauksesta!

      Välillä terveysalanammattilaisena kohtaan isojakin haasteita yleislinjauksissa ravitsemukseen liittyen..

      Jenna
      http://terksulife.blogspot.fi/

    • Ihan pakko kommentoida. Mielestäni yhtä oikeaa tapaa syödä ei ole, jokaisen pitää löytää itselleen sopivin ja kohtuus kaikessa. Luen kyllä mitä suomalaiset ravitsemusterapeutit sanovat, mutta on sääli, että heidän sanaansa pidetään oikeana. Suomalaiset ravitsemussuositukset perustuvat tutkimuksiin, joiden rahoittajat ovat maito-, liha- ja viljateollisuus.
      Eniten minua tässä holhousyhteiskunnassa suututtaa lapsille tuputettu sokeri. Meillä kielletään aikuisille suunnattu alkoholimainonta, mutta lasten ruuat saa työntää täyteen sokeria, laittaa purkin kylkeen angrybirdsin ja myydä sen lapsille. Tai energiajuomat; miten tässä kieltojen maassa saa myydä lapsille energiajuomia? Kukaan ei tarvitse sokeria eikä energiajuomia. Minä olen aikuinen, osaan lukea pakkauksen ainesisälllön ja tiedän, että sokeri ei ole hyväksi enkä silti voi aina vastustaa sitä. Lapsi ei tiedä eikä ilmeisesti moni vanhempikaan.

      -eksyin aiheesta ja voisin paasata tästä loputtomiin😉 mutta olipahan typerä kommentti ravitsemusterapeutilta, mutta ei yllätä.

    • Kiitos kommentista Nina ja kiitos, että jaksoit sen kirjoittaa! Ja olen asiasta täysin samaa mieltä kanssasi. Eiköhän me virallisen kantaan negatiivisesti suhtautuvat ”vastarannankiiskit” saada vielä se hyväkin muutos aikaan – ainakin voidaan omalla esimerkillämme vaikuttaa ihmisiin ympärillämme positiivisesti 🙂

      Ihanaa Juhannusta!

  2. Heippa Aino!
    Olen kanssasi täysin samaa mieltä, ei se sokerinhimo todellakaan sokerilla lähde! Ei vaikka kuinka hitaasti jtn karkkia imeskelisit. Uskomatonta etteivät ravitsemusterapeutit tätä asiaa vielä ymmärrä.. Vai eivätkö halua/uskalla olla asiasta eri mieltä.
    Oma esimerkki asiasta: Juhlimme eilen poikaystäväni kanssa tämän syntymäpäivää ja ajattelin syödä muutaman karkin. Niinhän siinä kuitenkin kävi että irtokarkkeja tuli syötyä niin kauan että jossain vaiheessa oli pakko lopettaa kun oli niin ähky olo! Eikä varmasti olisi karkin himoa tyydyttänyt mikään imeskeltävä pastilli tai muu..

    Pakko kuitenkin kysyä, syötkö enää lainkaan karkkia? Siis esim. Missään juhlissa tai muualla? 🙂

  3. Kyllä on kovin on lyhytnäköinen ratkaisu syödä makeanhimoon merkkareita… Myös itse ruodin ko. asiaa eilen Facebooksivullani ja jaksan ihmetellä, mikä on Hannan kokemus makeanhimoisten auttamisesta. Jos vinkit ovat tätä luokkaa, toivon todella, etteivät sokeririippuvuudesta kärsivät kokeile hänen ohjeitaan.

    Käsi sydämmellä voin sanoa, ettei Taltuta makeanhimo -ohjelmassani ole ollut yhtäkään osallistujaa, jolle muutaman karkin imeskely olisi millään mittarilla ollut suositeltava ratkaisu. Miellelläni pysyn siis myös jatkossa Hannan kanssa asiassa eri raitella 😉

  4. Oon samaa mieltä että karkkeja ja sokeria en suosittelisi kenellekään juuri sen takia että niissä ei ole mitään ravintoarvoa. Yhtä herkullisia ja makeita luonnollisia herkkuja on maailma pullollaan! Kaikki hedelmät, marjat, bataatit ynnä muut taltuttavat kyllä varmasti makeanhimon ja lisänä saat ravinteita joista kroppa kiittää.
    http://www.karhusportscience.com

  5. Hah, hyvä vertaus tuo alkoholijuttu 🙂 Uskomattoman typerää väittää sokerin auttavan makeanhimoon pidemmän päälle ainakaan! Itse opiskelen ravitsemustiedettä, kyllä, Kuopiossa ja ihan ”virallisesti” yliopistossa mutta ravitsemussuosituksilla heitän vesilintua. Välillä tuntuu että olen piireissä yksin ajatuksineni mutta aion jatkaa taistelua 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta