Ryhtiä rankaan!

Eilen salilla mun fiilis kyllä nousi hyvästä superhypermegahyvään, kun eräs meidän salin asiakkaista, vanhempi rouvashenkilö, kysyi multa että olenko urheilija, kun mun treeni on niin hienoa katseltavaa? Kertoi, kuinka monesti on sivusta ihaillut mun asennetta ja tekemistä, erityisesti wall-sitit on kuulemma ihanaa katseltavaa – varmasti, kun hampaat irvessä niitä aina väännetään hien valuessa pitkin naamaa 😀 Tuli niiiiiin hyvä mieli 🙂

Kyllä sitä pienestä voikin tulla iloiseksi! Mun mielestä urheilijat kuitenkin hehkuu sellaista positiivista energiaa ja hyvinvointia ulospäin, ihanaa jos musta välittyy sellanen fiilis 🙂

Teidän kommentitkin kyllä piristää ihan hirveästi mun päiviä, kiitos niistä <3

Tänään oli vuorossa jalkarääkki! Mutta hoksasin kyllä, että päästän itseni aivan liian helpolla – uusi jalkaohjelma siis suunnitelmissa 😉 Mun yläkroppahan on kehittynyt hirveästi, mutta jalkojen kehitys junnaa vähän paikallaan..

Siinä sitten innostuttiin keskustelemaan treenaamisesta ja hyvinvoinnista – se on aina ihan parasta vaihtaa näkökulmia ja ajatuksia varsinkin sellaisen henkilön kanssa, jonka treenimotiivit ja tyylit eroaa täysin omista. Haluan kyllä itsekkin siinä iässä olla hyvässä kunnossa ja se onkin yksi tärkeimmistä syistä miksi haluan pitää itsestäni hyvää huolta jo tällähetkellä.

Mun kroppahan on myös tärkein mun työväline. Nyt kun oon fyysisesti parhaimmassa kunnossa mitä ikinä ja lihashuoltokin on kohdillaan on töissäkin yllättävän paljon mukavampaa – treenaaminen vaikuttaa siis elämään kokonaisvaltaisesti, ei ainoastaan siihen peilikuvaan 🙂

Peilikuvassa ehkä eniten miellyttää tällähetkellä se, kuinka paljon paremmin kannan itseni nykyään. Ryhti on mielestäni kaunein asuste, jonka nainen voi omistaa – valitettavasti se on vaan aika katoava ominaisuus nykyään, kun tehdään niin paljon töitä toimistoissa tai muuten epäergonomisesti. Mä olen itse työergonomiasta tosi tarkka – mun mielestä mikään työ ei ole sen arvoista, että sillä kannattaa oma kroppansa rikkoa.

Pitkin (työ)päivääkin kiinnitän huomiota ryhtiini ja asentooni – ojentelen niskaa, suoristan selkää ja pidän taukojumppia, lähinnä venyttelen yläkroppaa sillä mun työssäni sinne helposti syntyy lihaslukkoja – viime kesänä kun kävin hierojalla oli mun selkä aivan jumissa. Parastahan tässä on se, että viime talvena ja keväänä mun selkä oireili töissä viikottain – nyt ei töihin paluun jälkeen kertaakaan! Ja mun polvivaivatkin on kadonneet kesän jälkeen kokonaan 🙂

Suosittelen kyllä kaikille kokonaisvaltaista venyttelyä ja lihashuoltoa sekä taukojumppia varsinkin niille, jotka päivät istuu tietokoneen ääressä 🙂 Monesti venyttely jää yksipuoliseksi, sillä ylä- ja keskikropan lihakset harvoin tuntuvat siltä, että ne tarvii venyttelyä – toisin kuin jalat joiden lihasjumit tuntee heti! Ja sitten ihmetellään, että miksi päätä särkee päivästä toiseen. Pienellä vaivalla – parina iltana viikossa venyttelyllä – voi helpottaa omaa arkeaan huomattavasti 🙂

Oisin halunnut jakaa teille mun lemppari venyttelyvinkkejä kuvien kera, mutta koska se ei tälläkertaa ole mahdollista saatte tyytyä lainattuihin kuviin 🙂

Mulla tulee itsellä pahimmat jumit yläselkään lapojen väliin eikä niitä edes huomaa ennenkuin venytellessä tai treenatessa – kerran oon jopa onnistunut saamaan revähdyksen aikaseksi :/

Kyljet menee helposti jumiin, vaikka ei kylkilihaksia itsessään treenaisikaan – niiden liikkuvuudesta on myös toki hyvä pitää huolta sillä ne mahdollistaa keskirangan liikkuvuutta 🙂
Reiden takaosa ja lonkankoukistajat kannattaa venytellä lähes päivittäin – vaikka ei ajattelis, niin ne vaikuttaa ryhtiin ja selän asentoon! Kireät lihakset vetää selän mutkalle mikä ei oo toivottavaa 🙂
Heh ja tänäänhän on helmikuun vika päivä! Eli Cosmopolitanin Boot Camp loppuu myös. Se ei todellakaan tarkoita sitä että en jatkaisi venyttelyä entiseen malliin, päinvastoin. Tää haaste oli loistava innoittaja siihen, että opin ottamaan venyttelyn osaksi jokapäiväistä rutiinia! Sunnuntaina saatte sitten kuvaa, kuinka ne kämmenet menee (tai siis ei mee :D…) sinne lattiaan 😉

Entisenä selkävaivaisena ja polviongelmaisena olen kyllä kiitollinen itselleni, että opin venyttelyn salat ja pystyn pitämään nykyään kroppaani paremmassa kunnossa. Enää ei pelota niin paljon, että viiskymppisenä ois täysin toimintakyvytön..! 😀

Aino

2 vastausta artikkeliin “Ryhtiä rankaan!”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta