"Mun vatsa ei kestä sitä, eikä tätä, eikä tuota…" – pohdintaa ruokayliherkkyyksistä

Kehokuurin myötä oon saanut todella paljon yhteydenottoja ja iso kiitos niistä, ihana huomata että omaan hyvinvointiin panostaminen on teille monelle niin tärkeää! <3 Mutta yhteen asiaan oon kiinnitänyt erityisesti huomiota – ruokayliherkkyyksien määrään, joista ihmiset kertovat kärsivänsä. Määrä on valtava ja kyllä, minäkin kuulu(i)n tähän joukkoon. Rupesinkin miettimään, että mistä tälläinen massailmiö johtuu? Vai onko näin ollut aina?

Stressi on varmasti yksi suurimmista vaikuttajista näihin ongelmiin, epäilisin. Ongelma on se, että stressiä on niin monenlaista ja se ilmenee eri ihmisillä eri tavalla, joten sitä on hankala tunnistaa. Loppuun palaminen ja hermoromahdus ei ole ainoita stressin merkkejä ja usein stressin oireet huomataan vasta sitten, kun on liian myöhäistä. 

Tarkoitan stressillä siis tilannetta, jossa stressihormonien määrä on kehossa koholla. Ei hetkellisesti, vaan jatkuvasti niin, että tilanne ei pääse normalisoitumaan. Luonnollisesti silloin elimistö häiriintyy, samoin ruuansulatus. Pitkittyneessä stressissä nämä häiriöt voi aiheuttaa aukkoja ruuansulatukseen, jolloin näitä ruokayliherkkyyksiä pääsee muodostumaan – toisinsanoen ruuansulatuskanava ei kykene sulattamaan kaikkia ruoka-aineita normaaliin tapaan.

Liian vähäinen uni, ruokavalinnat ja tietysti liikunta vaikuttaa hormonitasapainoon ja täten stressihormonien määrään. Ruokavalioon on tietysti kiinnitettävä huomiota, kun vatsa alkaa oireilemaan, mutta tilannetta kannattaa tarkastella laajemminkin. Kuinka paljon vaadin kropaltani päivittäin, aiheutanko sille turhaa stressiä päivittäsillä valinnoillani?

Nostan taas esille liikunnan sillä uskon, että sillä on tietyssä suhteessa tekemistä tämän ruokayliherkkyys-ilmiön kanssa. Useimmat ihmiset nimittäin raportoivat olevansa fyysisesti aktiivisia, mutta vatsa oireilee.. ja en tiedä oletteko huomanneet, mutta ainakin itse oon kiinnittänyt huomiota kuinka useat fitness-urheilijat kertovat kärsivänsä ruokayliherkkyyksistä? Toki samaa varmasti ilmenee muillakin urheilun saroilla, mutta seuraan itse pääsääntöisesti fitness-blogeja, siitä tämä huomio 😀

Liikunta nostaa stressihormonien tasoa. Jos liikkuu liikaa, ei kroppa pääse palautumaan ja samalla stressitasotkin jäävät päälle. Ja summasummarum, hormonitasapaino on mennyttä. Ruokayliherkkyydet voi siis yhtälailla olla kehon tapa kertoa, että nyt mennään liian lujaa – ”hidasta tahtia, kiitos”.

Kiinnitin tähän huomiota siksi, että en kuule samankaltaista valitusta ruokayliherkkyyksistä ihmisiltä, jotka eivät ole fyysisesti samalla tavalla aktiivisia.
Vai onko se vain sitä, että heitä ei kiinnosta oma hyvinvointi samalla tavalla?
Eivätkö he tunnista näitä merkkejä kehon tavaksi viestiä itsellemme?
Vai vaadimmeko me liikuntaan hurahtaneet terveyspirkot kropaltamme liikaa?

Ruokavalinnat on tietysti myös olennaisessa osassa – mitä epäterveellisemmin syöt, sitä isomman rasitteen elimistöllesi annat. Ja ahhhh mites nää ruokateollisuudessa viimeaikoina hurjasti lisäntyneet ”terveystuotteet” eli lisäainepommit ja e-koodihirviöt, joista oon aiemminkin puhunut? Mä myöhästyisin koulusta, jos rupeaisin nyt puhumaan niistä 😉 Mutta oon kirjoittanut niistä aiemmin tässä postauksessa.

Huh! Kiitos tästä. Kylläpä teki hyvää päästä purkamaan vähän ajatuksia, jotka aamulla mieleeni pölähti 😀 Nyt reippaasti kouluun ja sitten töihin – ihanaa torstaita kaikille <3 !

Aino

8 vastausta artikkeliin “"Mun vatsa ei kestä sitä, eikä tätä, eikä tuota…" – pohdintaa ruokayliherkkyyksistä”

  1. hei, kun nyt olet hehkuttanut tuota kehokuuria ja pari muutakin ihmistä, ni itse sitä haluaisi kokeilla.
    niin, miten sen vois alottaa ?

    • Herkän vatsan ja (todellisten) ruoka-aineallergioiden mukanaan tuomia ongelmia ymmärtää vain se, joka niistä oikeasti – ja lääkärin tekemien testien ja tutkimusten todistamana – kärsii. Elämä voi muodostua todella hankalaksi ja kyseessä ei tarvitse olla aina isokaan ruoka-ainehairahdus, ja elämä on sekaisin taas ehkä pitkäänkin. Aina ei kyseessä ole myöskään stressin aiheuttamat ongelmat.
      Lähipiiriini kuuluu henkilö, jonka taskussa on aina adrenaliinipiikki + muu lääkitys sekä ohjeena mahdollisille auttajille ”soita välittömästi ambulanssi”. Tämä kaikki siksi, että ko. henkilö sattuisi vahingossa syömään tai koskettamaan mitään maito-, vilja- tai kanamunatuotteita. Stressillä ei tässä ole mitään tekemistä. Eikä edes lisäaineilla. Ja kuinka ollakaan – usein hänenkin oireitaan vähätellään tyyliin ”no ota tästä nyt lusikallinen jäätelöä, ei se nyt noin vakavaa voi olla, luulet vaan”.
      Erikseen ovat sitten vaikkapa ne ”laktoosi-intolerantikot”, jotka kuitenkin kahvipöydässä iloisesti mättävät tavallista kermakakkua, jäätelöä ja suklaata, mutta jotka jättävät vaikkapa kovat juustot syömättä, koska niissä on maitoa. Vaikkakin juuri kovien juustojen valmistusprosessissa laktoosi hajoaa.

      Itselläni on kiellettyjen ruoka-aineiden listalla esimerkiksi iso osa hedelmistä, osa vihanneksista, mausteet, paprikat… jne sekä lisäaineet. Eli aika monet ruoka-aineet, joita kuntoilijoidenkin kehotetaan syömään. Voin toki noita syödä, jos haluan mahan limakalvot rikki ja ihon nokkosrokolle. Sama tapahtuu, onko minulla stressiä tai ei. Joskus melkein kadehtien katselen kuntoilijoiden värikkäitä ateriakuvia. Tai valmiita helppoja palautumisjuomia, proteiinivalmisteita jne.

      Mutta tosiaan – on monenlaisia syitä vaivoihin ja ”vaivoihin”.

    • Joo siis todellakaan ei ollu tarkotus millään tapaa väheksyä noita ns. ”oikeita” ruokayliherkkyksiä – ei missään nimessä!! Ne on ihan asia erikseen enkä niihin ottanut tällä kirjoituksella kantaa ollenkaan. Eli lähinnä nyt näitä ”vaivoja”, jotka itsekin mainitsit, pohdiskelin:)

      Mutta jotenkin vaan tuntuu, että tätä on niin paljon nyt ylipäätään ilmassa, siis sellaisia ruokayliherkkyyksiä jotka on kehittynyt niin sanotusti kuin itsestään, että mistä sellainen johtuu.. fitness-buumi=yksipuolinen ruokavalio, lisäravinteet, mahdollisesti liiallinen liikunta?!

      Yliherkkyydet on kyllä tosi inhottava vaiva, toivottavasti niitä tutkittaisiine enemmän ja jatkossa useampi niistä kärsivä sais apua ja helpotusta, sillä kyllähän sellainen aika paljon vaikeuttaa arkea, kun joutuu kokoajan varomaan mitä suuhunsa pistää.

  2. Oon kiinnittänyt huomiota ihan samaan juttuun enkä kyllä osaa sanoa, mistä se johtuu. Oon huomannut itsestäni ainakin, että mitä paremmin ja terveellisemmin syön, sitä herkemmin vatsa reagoi niihin vähemmän hyviin juttuihin. Ja kesällä tosiaan diagnosoitiin keliakia, mihin onneksi suurin osa mahakivuista loppui. Mutta en tosiaan tiedä onko tässä kyse siitä, että olen itse herkistänyt vatsani syömällä ns. paremmin vai enkö vaan ole aiemmin kiinnittänyt asiaan samalla tavalla huomiota.

    • Jep, mä oon kyllä tehny itsestäni vähän saman huomion – siks mä tätä rupesinkin pohtimaan 🙂 Tosin enää en tästä kärsi samalla tavalla – mutta viime keväänä kyllä. Nää on vähän kinkkisiä juttuja, kun kroppa ei kuitenkaan suoraan kerro että missä se vika piilee 😀 Vaikka eilen oli kyllä aika helppo arvata mistä vatsakivut johtui, kun alkoi just sopivasti täytekakkupalan vatsa elämöimään 😉

  3. Mun täytyy ottaan nyt kantaan tähän omalla mielipiteellä! Monet, jotka kieltäytyvät ”höttöhiilareista” valittavat, että leipä yms pasta turvottaa. Sitten välillä kun sitä mättää, tapahtuu se juhlissa, mättöpäivänä, brunssilla tms jolloin syö isoja määriä. Mä aina valitin kuinka ne turvottaa, mutta myöhemmin tajusin et kai nyt – vedin ison määrän höttöhiilareita aina kerralla. Välillä söin sitten niitä pieniä määriä ja huomasin, että ongelmama oli annoskoot, ei sisältö 😀 tää oli taas vain YKSI tapa väärin perustein varoa jotain ainesosia. Vaikka kyllä mä ymmärrän et ne hiukan turvottaakin:)

    • Toi on kyllä kans niin totta! Yleensä hiilareita mätätään just tankkauspäivänä ja ihan hirveitä määriä – kun hiilarit imee itseensä kolmenkertasen määrän nestettä, niin eikai se turvotus ole ihmekkään? 😀 Joo turvottaahan ne, mutta oikeessa oot siinä että annoskoolla on myös vaikutusta! Kaikki ruoka kyllä turvottaa jos sitä tungetaan napaan ihan järjettömiä määriä, hehhe.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta