Mun ruokauskontoni

Yksi päivä tulin lukeneeksi kolumnin, jossa pohdittiin nykyajan ruokauskontoja.. hah, se oli oikeasti hauska ja hyvä kirjoitus, itseasiassa se käsitteli juuri sitä asiaa mitä mä oon paljon pohtinut – miksi syömisestä tehdään nykyään niin vaikeaa? Pakko myöntää, että on itselläkin tullut kokeiltua vähän kaikenlaista – mm maidotonta ja vehnätöntä ruokavaliota, karppausta, kasvisruokailua ja silleen.. mutta ne ei vaan tavalla tai toisella oo mulle sopineet. Ymmärrän tietysti, että sairauden/yliherkkyyden takia joudutaan noudattamaan erityisruokavalioita, mutta mielestäni mikään perus raaka-aine tai ravintoaine ei ole niin paha, että sitä olisi kannattavaa tietoisesti vältellä – sitä paitsi ne on kaikki meidän elimistön toiminnalle hyvin tärkeitä. Tähän mun asenteeseen ehkä vaikuttaa se, että oon tosiaan itsekkin kärsinyt ruokayliherkkyyksistä, joten oon nyt superonnellinen siitä että ruokailu ei oo mulle jokapäiväinen stressin aihe 🙂

Syöminen on yksi maailman luonnollisimmista asioista ja ilman ruokaahan ei hengissä selviä 🙂 Ruokatottumuksia ja -tapoja on kuitenkin varmasti yhtä monta kuin on meitä ihmisiäkin, sillä ne on niin yksilöllisiä. Jokainen varmasti ajan saatossa löytää sen oman tapansa, jolla saa ravitsemuksensa kuntoon juuri sellaiseksi, joka itselleen sopii parhaiten – kannattaa kuunnella omaa kroppaa eikä syödä jonkun ”mallin” mukaan, jos se ei hyvältä tunnu 🙂 Mun oman ruokauskontoni pyhä kolminaisuus koostuu terveellisyydestä, ravitsevuudesta ja tasapainosta – eli suomeksi sanottuna ihan perus arkiruuasta ilman mitään turhia hifistelyjä. Ja pidän huolen, että jokainen suupala on nautinnollinen.

Maailman helpoimmat ja parhaimmat banaaniletut. Omat lempparilisukkeet on maapähkinävoi ja raejuusto, mmmm!
Banaani on muutenkin mun lempihedelmä – se on loistava välipala esimerkiksi ennen treeniä ja se on mulle huipputärkeä kaliumin lähde. Banaaneja syönkin yleensä päivittäin – onhan se ihan huippuhyvääkin terveellisyytensä lisäksi 🙂

Ruokavalioni on perusterveellinen. Terveelliseksi sen tekee ateriarytmit, annoskoot sekä ruoka itsessään. Syön siis perusterveellistä kotiruokaa ja ruokavaliooni kuuluu runsaasti kasviksia ja hedelmiä. Käyttäisin mielelläni enemmän luomutuotteita, mutta valitettavasti se ei aina ole mahdollista.. Monien ruokavaliokokeiluiden jälkeen koen siis ihan perus arkiruoan edistävän parhaiten omaa hyvinvointiani ja kehoni toimintaa – ja sehän ruuan tarkoitus onkin? Ravita kehoamme parhaalla mahdollisella tavalla tuoden meille energiaa jaksaa toimia? 🙂

Vitamiinien ja hivenaineiden riittävä saanti on mulle tärkeää. En halua syödä niitä tableteista vaan pidän huolen, että syön riittävästi kasviksia, marjoja ja hedelmiä, että mitään puutostiloja ei pääse syntymään. Eihän ihmiset ennenkään ole mitään ravintolisiä tarvinnut – miksi niitä tarvis siis nykyäänkään 🙂 No okei, kyllä mä syön Omega-3 kapseleita, joihin on lisätty D-vitamiinia.. hitsin puhelinmyyjät.. 😀

Mä kun en painoa pudota, syön mielummin ”liikaa” ja kiristelen sitten rasvoja pois myöhemmin, entä vahingoitan mun kroppaa ja lihaksistoa liian vähäisellä syömisellä. On paljon helpompaa polttaa vähän fläsää luiden päältä entä hommata menetetyt lihakset takaisin 😉 Puhumattakaan siitä olosta, jonka itselleen saa aikaiseksi liian vähäisellä syömisellä.. Enkä jaksa uskoa, että kun syö terveellisesti ”liikaa” saa aiheutettua kropalleen mitään pahaa aikaseksi – eri asia olisi vetää ylimäärin rasvaista pikaruokaa ja sokerilla kyllästettyjä herkkuja.

Kipollinen vitamiineja 🙂

Tykkään syödä paljon ruisleipää – siitä saa paljon hyviä hiilareita ja kuituja. JA SE TUOKSU! Mmm.. muuta leipää en siis oikeastaan syökkään 🙂 Paitsi näkkäriä, se on mun toinen rakkaus. Tässä ruisleipä toimii tonnikalahampparin sämpylänä.

Ravitsevuus menee osittain samaan kategoriaan terveellisyyden kanssa. Toisaalta sen synonyyminä vois käyttää myös ”hyödyllistä” – en syö oikeastaan mitään, mistä kehoni ei hyödy parhaalla mahdollisella tavalla 🙂 Pääsääntöisesti siis valmistan ruokani raaka-aineista, joista kehoni hyötyy jotenkin. Tälläisiä ovat esimerkiksi hyvien hiilihydraattien lähteet, vähärasvaiset eläinperäiset proteiinin lähteet, hyviä rasvoja sisältävät siemenet, pähkinät ja avokadot, vitamiineja ja hivenaineita sisältävät kasvikset ja hedelmät – näin muutamia mainitakseni.

Mun suurta herkkua – hedelmiä, pähkinöitä ja chiasiemeniä maitorahkan kera. Ei paljon tee mieli jätskiä ja karkkeja, kun syö tälläisiä herkkuja päivittäin!

Mun hiilihydraattien, rasvojen ja proteiinien saanti ruokavaliossa on tasapainossa mun kulutuksen määrään ja tarpeeseen 🙂 Suurin osa ravinnosta tulee hiilareista, loput jakautuu sitten rasvojen ja proteiinien kesken. Protskuja syön n. 2,5g/painokiloa kohden päivässä – oikeastaan enemmästä määrästä kroppa ei ”hyödy”, sillä silloin usein hiilareiden saanti jää vähäisemmäksi mikä tarkoittaa sitä, että keho muodostaa tästä ”ylimäärästä” hiilareita.. hih. Eli tämän tasapainonkin takana on ajatus hyödyllisyydestä – kun syö hiilareita, niin kroppa saa nopeammin niitä käyttöön entä jos niitä muodostettais proteiineista. Nih 🙂

Rasvat kuuluu toki oleellisena osana mun ruokavalioon. Kovia rasvoja sisältävistä tuotteista, kuten maito- ja lihatuotteet, valitsen yleensä aina vähärasvaisen vaihtoehdon ja suosinkin rasvojen lähteenä mm pähkinöitä, siemeniä, avokadoa, kalaa ja muita pehmeän rasvan lähteitä. Niiden sisältämät hyvät rasvat syrjäyttää erityisesti sisäelinten ympäriltä kovia rasvoja 🙂

Tasapaino käsittää myös ateriarytmin ja annoskoot, mitkä on mun mielestä ruokailussa erittäin tärkeää aktiivisella ihmisellä. Kropalla tulee olla kokoajan energiaa käytettävissä, jotta pystytään suoriutumaan sille annetuista haasteista 🙂 Syön useasti päivässä eli 2-4tunnin välein – lounas on aina suuuuuri ja syön sen treenin jälkeen, muut ateriat on sitten hieman keveämpiä. Tärkeinpänä asiana pidän sitä, että mun ei tarvi kärsiä nälästä ollenkaan. Mä en voi sietää nälkää ja itseasiassa musta tulee aikamoinen äkäpussi, jos ruokailujen välit venähtää liikaa.. en varmaan oo ainut? 😀 Ja jos painonhallintaa miettii, niin tasainen aterianrytmi on kaikista paras keino pitää herkkuhimot loitolla!

 
Ja kun normaali perusruokavalio on tasapainossa voi surutta herkutellakkin silloin tällöin 🙂 Mun heikk
outeni leipomishulluna on tietysti itsetehdyt leivokset. Naminam…

Mun ruokavalio on siis suhteellisen simppeli ja yksinkertainen. Käytän terveellisiä perus raaka-aineita ja yhdistelen niitä mieleni mukaan. Terveellisesti kokkaaminen on helppoa, innostavaa ja lopputulos aina maukas! En edes kaipaa sokerin ja rasvan makua (itseasiassa siitä tulee usein lähinnä paha olo :D), kun oon oppinut käyttämään hyödyksi luonnon omia makuja.

Ja entäs ne terveelliset herkut? Tuntuu että niiden maailma on loputon ja voisin joka ilta kokeilla jotain erilaista reseptiä ja variaatiota, eikä ne silti loppuisi kesken.. kun yhdistelee terveellisiä aineksia oman makunsa mukaan yhteen lopputulos niin on erittäin epätodennäköistä, että lopputulos ei miellyttäisi itseä – vai mitä ootte mieltä? 😀

Itsetehtyä ”jäätelöä” – eikä tullu makiaövereitä!
Aino

22 vastausta artikkeliin “Mun ruokauskontoni”

  1. sun ruokatavat kuulostaa aika ihanteellisilta 🙂 ootko muuten kokeillut tehdä ite ruisleipää? ja mitä tossa jäätelössä on?

    • Kiitti! En oo kokeillut, näkkäriä oon kyllä joskus tehnyt. Oon kyllä bongannut pari kivaa reseptiä, joita haluaisin kokeilla kovasti – sellaisia joihin ei tarvi tehdä juurta eli normi ruisleiväntekoa helpompaa 🙂 Postailen niistä sitten, kun pääsen testailemaan!

    • Niin ja tossa jäätelössä on banaani, kreikkalaista jugurttia, maapähkinävoita ja tummaa suklaata 🙂

    • Banaanilettuihin tulee ihan vaan banaani ja kananmuna! Nykyään laitan vielä lusikallisen pellavansiemenrouhetta sekaan. Jätskissä on banaani, kreikkalaista jugurttia, maapähkinävoita ja tummaa suklaata 🙂

  2. Moi.:)Tykkään lukea sun blogia ja se onkin seurannassa bloglovinin kautta, mutta mua vähä häiritsee kuinka paljon ”latelet totuuksia” tekstissäsi esim. ”Niiden sisältämät hyvät rasvat syrjäyttää erityisesti sisäelinten ympäriltä kovia rasvoja :)” En siis väitä et tuo väite on virheellinen se vaan on hyvä esimerkki. Minua siis kiinnostaa mistä pääasiassa ammennat tietosi?Olen myös utelias miten toteutit ”karppaus” ruokavaliota? Siittä on niin paljon eri versioita, varmaan yhtä paljon kuin ”karppaajia”. 😉 Kolumnniin linkki pls? 😀

    • Piti nyt vielä käydä lukee se ”hiilarimörkö” artikkeli et muistasin miksi olen utelias karppauksen toteuttamistavasta. ”Porkkanoita saa syödä aika paljon saadakseen saman energiamäärän entä parista palasta ruisleipää 😛 ”Itse käsittänyt et ne hiilarit korvataan rasvalla ei porkkanoilla? 😀

    • Moikka Reimari! Ja kiitos kommentista :)Hahha mä oon itseasiassa oottanutkin millon joku kommentoi asiasta – mä en itse tykkään yhtään pätemisestä ja neuvomisesta, joten pyrin tekemään sen mahdollisimman ”neutraalisti” – haluan kuitenkin tarjota lukioille syitä parempiin valintoihin 🙂 Mä luen tosi paljon terveyteen/liikuntaan/ravitsemukseen liittyviä kirjoja, jo ihan pelkästään mun opiskelujen ja tulevia pääsykokeita varten. Tietty myös ihan siksikin, että mua kiinnostaa nuo asiat. Seuraan paljon tutkimuksia, keskusteluja ja oon itsekkin käynyt paljon keskusteluja alan ammattilaisten (lähinnä liikunta ja ravitsemus) kanssa :)Ja siitä mun karppausvaiheesta.. silloin mua ei kiinnostanut muu kuin laihdutus 😀 Tosiaan söin paljon lihaa, kananmunia, juustoja ja PEKONIA.. Siitä on jo sen verran aikaa, että en siitä hirveän paljon yksityiskohtia muista, mutta pastaa/leipää/puuroa jne en syönyt siis ollenkaan ja korvasin ne tosiaan rasvalla (kovilla rasvoilla vieläpä :P)..Tuo porkkana/leipäkommentti ei liittynyt karppaukseen mitenkään 🙂 Sitä energiamäärän lisäämistä mä ajoin takaa ja sitä, kun monet pitää leipää ”huonona ruokana”. Tajusikko? Jotenki tuntuu hankalalta selittää 😀

  3. Jotenkin tosi ihana postaus!! 🙂 Tykkäsin. Oli kiva lukea sun ruokavaliosta nyt, kun oon itse vasta opettelemassa uusia tapoja. 🙂

  4. ”Mä kun en painoa pudota, syön mielummin ”liikaa” ja kiristelen sitten rasvoja pois myöhemmin, entä vahingoitan mun kroppaa ja lihaksistoa liian vähäisellä syömisellä. On paljon helpompaa polttaa vähän fläsää luiden päältä entä hommata menetetyt lihakset takaisin 😉 Puhumattakaan siitä olosta, jonka itselleen saa aikaiseksi liian vähäisellä syömisellä..”mäkin oon nykyään oppinut tän. että mielummin liikaa kun liian vähän. että en todellakaan halua että keho kokoajan kärsii ja taistelee että saa lihakset pidettyä. pelottaa ajatuskin liian vähästä 😀 ja harva muistaa tota, että protskua ei tosiaan kannata syödä liikaa. tuntuu, että jengi vetää rahkaa viisi purkkia päivässä ja luulee syövänsä hyvin. oon sun inspiroimana lisännyt hiilaria ruokavalioon. voin paremmin, energiatasot on korkeammat. jei.paras postaus aikoihin. siis ihan oikeesti mua ärsyttää ruokauskonnot ja se, että vedetään överiksi. ihan vaan koska ajatellaa, että joo tää toimii mun keholle etten syö sitäsitätotajatätä. epäilen… paitsi tietty jos on ne allergiat ja muut=)

    • Heh mulla on sama! Hassua, kun ennen oli pelko siitä että lihoo jos syö ja nyt taas sit toisinpäi… 😀 Mahtavaa, että hiilarien lisääminen on tuonu sulle hyvää oloa ja energiaa! Huippu homma 🙂 Kiva, että joku muukin on samaa mieltä. Jotenkin tuntuu, että ”normaalisti” syöminen on nykyään ”epänormaalia”.. tai siis että sen pitäis olla jotenkin erikoista ja erilaista.. blaah 😀 Ärsyttää kun jostain niin yksinkertaisesta on tehty niin vaikeaa!

  5. Kokeilin baananilettuja, ja hyvää tuli! Lisäkkeenä ihan vähän tiramisurahkaa. Toinen millä tulee herkuteltua on mämmi!:D

    • Oiiii nami, oli varmasti hyvää! Ja mämmi – sitä oon miettiny paljon vuimeaikoina.. En oo nimittäin lapsuuden traumojen jälkeen sitö maistellu 😀 Pitäisköhän sille antaa uus tilaisuus..?

    • Hyvää on kun laittaa kermaa tai vanilijanmakusta soijamaitoa sekaan. Kaupasta saa niitä pikkumämmejä, eli kannattaa kokeilla!:)

    • Ehdottomasti täytyy siis kokeilla – seuraavan tankkauspäivän menu on siis valmis ;D

    • mä syön mämmiä niin, että sekoitan lisukkeeks makeutettua maitorahkaa 🙂 makeutukseen esim steviaa ja vanilja-aromia, tai sitten rasvatonta vaniljajogurttia

    • Nam, toihan kuulostaa hyvältä! Mun ”peruskastike” on vaniljaprotskulla makeutettua maitorahkaa, seki varmaan toimis 😛

  6. Mulla on ollu pari päivää hirvee himo kaikkea mahdollisimman epäterveellistä, kuten pitsaa ja varsinki suklaata (pahin viholliseni.. 😀 )kohtaan ja oon miettiny et miten pääsen täältä taas terveellisempien ruokien makuun mutta tän postauksen luettuani muistin taas kuinka hyvää ja monipuolista terveellinen ruoka oikeesti on! Kiitos siis tästä muistutuksesta. Tulin paljo paremmalle tuulelle, tarkotuksena pudottaa pari kiloa ja välillä tulee epätoivosia hetkiä ku mielikuvitus ei oikee aina loista ruokia suunnitelles ja jumiudun niihin pariin terveelliseen ruokaan mut täältä saa aina hyviä vinkkejä ^^Olipa sekava kommentti mutta pointti varmaan tuli selväks!Huippu blogi, yks parhaista, kivaa lauantaita sulle! 🙂

    • Oleppa hyvä vaan! Pakko myöntää, että itselläkin on ollut hirveät hiilarihimot viimepäivinä – mutta kummasti sitä tulee syötyä terveellisesti, kun pitää pään kylmänä siellä kaupassa 🙂 Se on mulla itsellä tärkein avain himojen selättämiseen, hahha!Ihanaa lauantaita sullekkin!<3 Ja tsemppiä kilojen karistelun kanssa, toivottavasti löydät täältä jatkossakin inspiraatiota ja motivaatiota!:)

  7. Tosi hyvä postaus! 🙂 Itseänikin ärsyttää kun tosiaan tuntuu että on jo harvinaisuus, jos käy lähikaupasta tekemässä ruokaostokset ja laittaa peruspöperöä kotosalla perusraaka-aineista. Tai välillä sitä itselläkin suu loksahtaa auki, kun työpaikalla on tarjolla vaikka suklaakonvehteja tai jonkun leipomaa tuoretta pullaa, ja näkee jonkun (nimenomaan naisen!) ottavan siitä osansa. Harvinaisuus!Ja ihmettelen edellenkin sitä leivän paheksuntaa… Itse en ainakaan jätä sitä ikinä pois, enkä varmasti korvaa sitä millään karppisämpylällä, mikä on tehty puoliksi proteiinijauheeseen. Nykyisessä hifistely-ruokavaliossa on se vaara, että vatsa tottuu pian sellaiseen omaan erikoisruokavalioon. Pian voikaan sitten syödä mitään muuta, kuin niitä omia eväitään, muuten suolisto menee sykkyrälle. Vaikeuttaahan se elämää hirveästi, kun ei voi ikinä syödä samoja juttuja kuin muut. Ei voi käydä ravintoloissa ja juhliin pitää kantaa omat ruuat mukana. Itse syön myös perusterveellisesti ja säännöllisesti. Päivittäin kuluu paljon kasviksia ja hedelmiä ja suosin tummaa leipää. Toki sitä raejuustoa ja rahkaakin menee, mutta niille ei ruokavalioni perustu 🙂 Mutta kun ruokavalion peruspilarit on kohdillaan niin sitä voi ihan hyvillä mielin napata herkkuja silloin tällöin suuhunsa ja syödä vaikka joskus ravintolassa pizzaa 🙂 http://mukillinenmaitokahvia.wordpress.com

    • Hahha, samoja fiiliksiä täälläkin!Ja tuo leivän korvaaminen noilla karppisämpylöillä, ”minihiilareilla” ja mitä niitä nyt on…tsiiiiisus! Se on musta niin hölmöä hommaa 😀 Mullahan kävi just tolleen, että omalla ”ruokakäyttäytymisellä” aiheutin itselleni vaikka minkälaisia ruokaongelmia, joten todellakin tajuan mistä puhut – nyt arki on niin paljon helpompaa, kun ruuasta ei tarvi stressata ja kieltäytyä joka tilanteessa ;DKiitos kommentista, kiva tietää että samoin ajattelevia tyyppejä löytyy sieltä ruudun toiselta puolen!:)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta