Mieletön viikko

Mun reissu on vasta alussa, mutta se alku on ollut ihan mieletön. Mun on hankala käsittää kuinka onnekas oonkaan saadessani kokea kaiken tän enkä uskalla edes miettiä mitä on vielä edessä – hetkessä eläminen ja siitä nauttiminen on nimittäin ollu täällä ihan parasta.

Mieletön viikko

Mieletön viikko

Viikon aikana oon elänyt toteen yhden mun pitkäaikaisimmista unelmista, saanut kourallisen uusia kavereita ja ällistynyt kerta toisensa jälkeen tän paikan monimuotoisuudesta! Oon ollut rannikolla, matkustanut karujen Andien yli Amazonin sydämeen, tuntenut viidakon kuumankostean ilman mun iholla, vilvoitellut uskomattoman kauniilla vesiputouksella, ihastellut karuja macapeltoja ja nähnyt kun aurinko laskee punaisenhehkuisena lumisten Andien yli, surffaannut hiekkadyyneillä aavikolla ja häkeltynyt merileijonien söpöydestä.

Miettikääpä, että kahdessa päivässä Andeilla järvet jäätyi ja vuoret sai päälleen valkean peitteen! Ja sillä aikaa mä olin yli +30 kuumuudessa kaakaopuiden katveessa.

Mieletön viikko

Mieletön viikko

Yksi uskomattomimmista ja ikimuistoisimmista kohtaamisista tapahtui kuiten ihan omalla hostellilla. Olin tekemässä töitä ja syömässä suklaata omassa vuoteessani, kun meidän huoneeseen saapui uusi asukas – eikä se sitten ollukkaan ihan vaan kuka tahansa reppureissaaja!

Alettiin rupattelemaan ja ei aikaakaan kun tajuttiin olevamme sama ihminen kahdessa eri ruumiissa (ja meillä oli jopa samanlaiset, aika harvinaiset, kamerat!). Nimittäin kertoessani mun reissusuunnitelmista ja rakkaudesta raakakaakaoon mulle selvis, että tää tyyppi on ihan yhtä rakastunut siihen ku mäkin – ja itseasiassa sillä on kavereidensa kanssa oma superfoodyritys Costa Ricassa, jonka alla hekin tekee raakasuklaata! Niillä on myös pieni yhteisö täynnä meidän kaltaisia ruokahippejä ja joogeja, ja se paikka kaikkine retriitteineen kuulosti ihan paratiisilta.

Mieletön viikko

Kaverilla oli takana yli 28 tunnin bussimatka ja kaikenlaikkiaan kahden kuukauden reissu, joten mä pelastin sen päivän tarjoamalla meidän raakasuklaata – tiedättehän te, sharing happiness – sillä omat oli kuulemma loppunu jo aikoja sitten. Mä puolestaan sain herkutella fermentoidulla hunajalla ja hoitaa mun jalkojen hiertymät ihanan freessillä costaricalaisella kookosöljyllä.

Loppuilta kierreltiin ympäri Mirafloresia syömässä vegeruokaa eri kahviloissa ja ravintoloissa fiilistelen samalla elämää, täydentäen toistemme lauseita, ja sitä kuinka mielettömän siistin asian äärellä me ollaan, kuinka ihanaa ruoka on ja miten viisas meidän keho on. Ja naureskeltiin vähän väliä miten kohtalo onnistuikaan saattamaan meidät yhteen.

Tän kohtaamisen muisteleminen vetää ihan kananlihalle, sillä se oli kokonaisuudessaan jotenkin ihan käsittämätöntä.

Mieletön viikko

Kaikenkaikkiaan täällä siis menee tosi kivasti! Paremmin, kuin oisin koskaan osannut edes uskoakkaan. Miten siellä Suomessa menee? Toivottavasti vähintään yhtä hyvin kuin täällä 🙂

Mun reissufiiliksiä ja -juttuja voi muuten seurata myös instagramissa @makelaino ja snapchatissä @aintsi!

Allekirjoitus

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

Aino

8 vastausta artikkeliin “Mieletön viikko”

    • Oi, kiva kuulla! Näitä nimittäin on tulossa vielä aika paljon lisää.. 😀 !

  1. Ihana kuulla että reissu menee hyvin! Täälläkin on tullut lumi maahan ja näyttää koko ajan satavan taivaalta lisää, jes! Upeaa että sieltäkin puolelta maailmaa on löytynyt joku jonka kanssa jakaa näitä juttuja ja toivottavasti loppureissukin menee yhtä hyvin!

    hanna
    http://www.hannamariav.com

    • Mä oonkin ihastellut kuvia sieltä koti-Suomesta ja mä vaan toivon, että se lumi pysyy maassa siihen asti että tuun takasi! On se talvimaisema vaan niiin nätti että <3 Ja kiitos kovasti, mäkin toivon että tää reissu jatkuu samaan tahtiin tai nousukiitosena eteenpäin 🙂

  2. Voi kun ihanan oloista siellä!

    Mun täytyy kyllä myöntää ettei mulla ittelläni ihan kauheen hyvin mee. Epävarmuutta, itsestä, maailmasta, oikeestaan ihan kaikesta. Pelko ja ahdistus vierailee päivittäin. Ja totta puhuen, osittain yksinäisyyskin painaa. Omassa elämässä ei kauheen monta tyyppiä oo joiden kanssa voisin jakaa asioita. Asioita joista inspiroidun, joita rakastan (ruoka, urheilu, hyvinvointi). Ja rehellisesti, se hajottaa ja syö aika paljon tällä hetkellä.

    Toisaalta joulu on pian tuloillaan ja on jotenki jo joulufiilistäkin kun luntakin on satanut. Mä jotenkin vaan niin rakastan sitä kun lumihiutaleet putoilee maahan ja maata peittää kaunis valkoinen kerros. Rakastan sitä joulun tuomaa lämpimää fiilistä.

    Jos kiinnostelee, kirjottelen blogia omasta elämästä, fiiliksistä, tunteista. Myös muutama postaus taaksepäin löytyy videotakin banaanipannareista. ps. Seurailen sua snapchatissä ja instagraminkin puolella. Omat sosiaaliset mediat sc:jeminaneaa, insta:jeminanea. Snäpissä taidatkin mua seurata 🙂

    Ihanaa matkaa sulle aino <3

    http://woundedlaughh.blogspot.fi/

    • Joo, täällä on kyllä tosi ihanaa ja kiva, että se välittyy kuvista! 🙂 Tosi harmi kuitenkin kuulla sun fiiliksistä.. Mut sellaista elämä välillä on, ja musta tuntuu että noi kurjat hetket on just sitä varten, että ne herättelis miettimään mitä oikeasti halutaan ja avartaa/syventää sillä tapaa meidän omaa ajattelumaailmaa. Ja sun tapauksessa varmasti myös ohjaa ettimään just sitä oikeanlaista seuraa!

      Mä itse oon löytänyt paljon ihmisiä mun elämään netin/blogin kautta joten suosittelisin rohkeasti verkostoitumaan tätä kautta 😀 ! Helsingissä on paljon sun kaltaisia tyyppejä jotka on aktiivisia somessa (sekin on yks yhdistävä tekijä!), joten jos mä olisin sä niin laittaisin rohkeasti viestiä menemään inspiroivan oloisille tyypeille – niin mäkin oon aina tehnyt 😉

      Käyn ehdottomasti kurkkimassa sun blogia paremmalla ajalla! Nää nettiyhteydet täällä Perussa on niin hitaita ettei blogeista saa oikein mitään irti.. 😛

  3. Tollaset kohtaamiset on ihan parhaita! Kun löytää ihan täysin sattumalta jonkun tyypin, josta vaan tulee se tunne, että meidän pitikin kohdata ja tän piti mennä just näin. Mulle ainakin tulee siitä melkeen yliluonnollinen fiilis, miten voikin vaan käydä noin 😀 Meant to be.

    Ihania kuvia! Kasvattaa omaa matkakuumetta ihan vaan entisestään (vaikka tälläki hetkellä oon ite kaukana Suomesta :D), pitää varmaan lisätä Peru käytävien maailmankolkkien listaan 😉

    • No älä! 😀 Siis jotenkin ihan todella hämmentävää, mutta hyvällä tavalla. Mun ois aiemmin sinä päivänä pitänyt nähdä yhtä mun kaveria, mut sen suunnitelmat muuttu – tietty mua eka harmitti, mutta sen oli vissiin tarkotus mennäkki just näin sillä ilman sitä en ois ollu hostellilla just oikeaan aikaan 😀 Niin hauskaa!

      Ja ehdottomasti suosittelen Perua matkakohteena! Mun on pakko tulla tänne uudestaan, nimittäin etelän kohteet jää nyt näkemättä ja se vääryys on tietty korjattava jossain välissä 😛

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta