Maidosta ja sen haitoista

Monesti kuulee, kuinka ihmiset kertovat olonsa kohentuneen maitotuotteiden käytön lopettamisen jälkeen. Yleisimmät maidon aiheuttamista ”oireista” on ikävä turvotus, kiusalliset ilmavaivat ja suolisto-oireet/ruoansulatusongelmat sekä iho-ongelmat, joita tuskin kukaan koskaan jääkään kaipaamaan.. Myrkkyähän maito ei ole eikä kukaan sen juomiseen kuole, mutta hei – ilmankin pärjää aivan loistavasti!

Monesti maidottoman puolesta puhuvatkin juuri omat positiiviset kokemukset, joita mäkin oon saanut kuulla paljon näiden mun ”maidottomien” postauksien tiimoilta – kiitos kaikille omien kokemuksien jakamisesta, sekä iso hatunnosto jokaiselle joka on lähtenyt rohkeasti kokeilemaan maidotonta elämää! Ihmisten omakohtaisilla kokemuksilla on iso merkitys, mutta näiden takaa löytyy myös tutkittuakin näyttöä, ja tulevaisuudessa toivottavasti päästään vielä pidemmälle ravintoon liittyvien asioiden kanssa 🙂

Brunssi

Maidon aiheuttamista ongelmista tunnetuin on varmasti laktoosi-intoleranssi, joka on itseasiassa ihmisille normaali olotila. Alkujaan ihmiskeho ei oo pystyneet sietämään laktoosia lainkaan, mutta evoluution myötä se on muuttunut osan väestön kohdalla – edelleenkin kuitenkin arviolta 65% maailman väesöstä ei pysty käyttämään lehmänmaitoa ravinnokseen. Painotus sanalla ravinto, nimittäin toki sitä voi juoda, mutta on aivan eri asia saako siitä mitään hyötyä irti vai onko se päinvastoin ainoastaan haitaksi.

Nykyään EU:n aikakautena maitotilojen määrä on vähentynyt, mutta sen sijaan tilojen koko on suurentunut ja lehmät lypsävätkin nykyään päivässä jopa 15 kertaa enemmän kuin 150 aikaisemmin! En oo perehtynyt tutkimuksiin tai muutenkaan siihen, mitä tälläinen tehotuotanto on tehnyt maidon laadulle sillä itse maidon käsittelyn vaikutus on saanut mut jo toteamaan ettei kaupan tavallinen maito ole mitenkään kannatettava ostos – ei ympäristölle, eikä omalle terveydellekkään. Uskaltaisin epäillä, että näille lehmille ei ainakaan syötetä ympäri vuoden puhdasta ruohoa.. Ehkäpä ennemminkin geenimanipuloitua soijaa, viljoja ja antibiootteja*? Kannattaa muistaa, että myös se vaikuttaa erittäin ratkaisevasti maidon laatuun.

*Tosin opin jo heti tekstin julkaistuani ettei Suomessa lehmille anneta onneksi antibiootteja, joten pisteet siitä!

Maidon tuotannon lisäksi mua myös harmittaa suuresti sen käsittely eli pastörointi ja homogenointi, joista jälkimmäinen on täysin esteettinen (ja siten turha) toimenpide. Pastöroinnissa maito kuumennetaan jolloin menetetään kaikki maidon sisältämät aktiiviset entyymit ja hyödylliset probiootit sekä osa vitamiineista, joka huonontaa maidon sulavuutta ja imeytyvyyttä. Homogenointi puolestaan on maitorasvan pilkkomista mikä saa jo itsessään rasvan hapettumaan, mikä voi aiheuttaa suolistossa ongelmia liiallisten rasvaa pilkkovien entsyymien vuoksi. Sen epäillään myös olevan yhteydessä kehon tulehdukseen sekä limanmuodostukseen elimistössä, mutta tutkimukset tästä on vielä kesken..

Lisäksi kaupan maidon rasvapitoisuutta vähennetään ja vähärasvaisiin jogurtteihin lisätään mukaan sokeria/makeutusaineita – vähärasvaisuus ja sokeripitoisuus on toki hyvä elintarvikkeiden säilymiselle ja pitkäikäisyydelle. Tämä maidon prosessoinin haitallisuus näkyy myös siinä, että usein ihmiset jotka reagoivat maidolle voivat nauttia aitoa alkuperäistä pästoroimatonta raakamaitoa täysin ongelmitta 🙂

Jos verrataan vähän äidinmaitoa ja lehmänmaitoa, niin erot on huomattavat – ja niinhän niiden pitääkin, sillä lehmänmaidolla on tarkoitus kasvattaa monta kertaa isompi eläin mitä äidinmaidolla. Äidinmaidon pienemmät proteiini- ja kivennäisainepitoisuudet vastaavat ihmisen normaalin kasvun tarpeita ja siinä on aivojen ja hermoston kehitystä varten jopa neljä kertaa enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja ja kolesterolia kuin lehmänmaidossa. Myös äidinmaidon proteiinikoostumus on ihmiselle optimaalisempi sisältäen pääosin helposti sulavaa heraa, kun taas lehmänmaidossa on enemmän huonosti sulavaa ja imeytyvää kaseiinia.

Positiiviset muutokset ihon kunnossa on todistettu, sillä maito tutkitusti aiheuttaa aknea sen pro-inflammatorisen vaikutuksen vuoksi (Cordain ’02 & ’05). Ruotsissa on myös tutkittu maidon vaikutusta terveyteen ja sen huomattiin lisäävän kehon oksidatiivista stressiä ja aiheuttavan tulehdusta, minkä aiheutti laktoosin hajoamistuote galaktoosi. Galaktoosi vaikuttaa heikentävästi myös kalsiumin imeytymiseen ja tutkimuksessa maidonjuonnin todettiinkin lisäävän lonkkamurtumariskiä 9% (Michaelsson 2014). Luustolle edullisin maitotuote on varmastikkin kovat juustot, joissa on luustolle edullista K2-vitamiinia eikä lähes ollenkaan laktoosia!

Galaktoosia on myös käytetty monissa eläinkokeissa aiheuttamaan eläimille ikääntymistä, menestyksekkäästi.

Suomalaisessa väitöskirjatutkimuksessa (Kemi 2010)  liiallinen fosfori, jota länsimaissa saadaan yleensä 2-3 kertaisesti saantisuositukseen nähden. Liiallinen fosfori kohottaa kilpirauhashormonin pitoisuuksia mikä lisää luumassan hajoamista ja alentaa veren seerumin kalsiumtasoja samalla vähentäen samalla aktiivisen D-vitamiinin muodostumista luuston korvausrakentamiseen. Se miten tää liittyy maitotuotteisiin, niin johtuu maidon huonosta kalsium-fosforisuhteesta jonka tulis olla kalsiumvoittoinen! Tutkimuksen pohjalta Suomessa onkin suositeltu fosforin saannin vähentämistä, ja esimerkiksi raejuustossa sekä rahkassa fosforia on kalsiumiin nähden jopa kolme kertaa enemmän.

Kuten huomasitte, niin tällä kertaa kokosin mukaan myös lähteitä (kun laatikkojen kevätsiivouksessa nää osui sopivasti silmiin!) sillä niiden perään on aina välillä huudeltu.  Mä en kuitenkaan aio muuttaa blogiani miksikään raskaaksi ”tiedeblogiksi” vaan haluan edelleenkin jatkossa herätellä ihmisten ajatuksia ja uskon, että asioista aidosti kiinnostuneet löyvätä kyllä muun muassa täältä netistä vahvistuksen jutuille joista mäkin täällä puhun 🙂 Ravinnon suhteenkin kun on muitakin asioita mitkä vaikuttaa mm. tutkimustuloksiin, kuin tietyt yksittäiset raaka-aineet, joten mielestäni niiden tulkinta (etenkin sirpaletutkimuksissa) on aina välillä vähän haastavaa.

Yhtenä lukusuosituksena voisin kuitenkin suositella tutustumaan amerikkalaisen lastentautien prosessori Farnk Oskin kirjoittamaan kirjaan ”Don’t drink your milk”, joka on yhdistänyt mm. lasten monimuotoiset allergiat lehmänmaitoon.

En mitenkään halua pelotella ketään, vaan ennemminkin nostaa esille asioita joista ei liiemmin meillä puhuta..  Oikeastaan en millään tapaa jaksaisi ottaa osaa mihinkään ravintosotaan, minkä vuoksi aina välillä mietinkin miksi jaksan kirjoittaa näistä aiheista joista tiedän osan ihmisistä hermostuvan. Toisaalta ne ei millään tapaa horjuta mun omaa näkemystä asiasta ja yhtälailla tälläkin näkökannalla on oikeus tulla kuulluksi ja nähdyksi.

Mutta palataan vielä hetkeksi aiheeseen.. jos mä jotain haluaisin tiivistää, niin ehdottomasti maidon käsittelyn (homogenointi, vähärasvaisuus, pastörointi) sekä sen sisältämän kaseiinin ja etenkin laktoosin, sekä sen hajoamistuotteen galaktoosin aiheuttamat oireet on mun mielestä sellaisia minkä vuoksi en itse maitoa juo enkä liiemmin muitakaan maitotuotteita nauti 🙂 Jokainen on edelleenkin täysin vapaa tekemään omat valintansa.

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

Aino

12 vastausta artikkeliin “Maidosta ja sen haitoista”

  1. Hienoa että näistä asioista puhutaan ääneen. Kiitos Aino kirjoituksesta! Maitohypetys Suomessa on ihan älytön. Raskaana ollessani neuvolassa suosittelivat juomaan melkein litran maitoa päivässä. Yritin kysellä olisiko muuta tapaa hankkia kalsiumia? En oikein saanut mitään vastausta tähän. Sen jälkeen aloin ottamaan asioista selvää ja tajusin että saahan sitä ja vaikka mistä!

  2. Hei! Olipa mielenkiintoinen kirjoitus! 🙂 oon ite jo pitkään miettiny maidon ja maitotuotteiden vähentämistä, mut en oikein osaa korvata niitä. Syön paljon juustoa ja puuron kanssa raejuustoa sekä jugurttia. Näiitähä pystyis hyvin korvaamaan esim kauratuotteilla, mut esim kaurajugurtit on kalliimpia. Miten korvaat maitorahkan ilman erillisiä proteiinijauheita?

    • No mä en varsinaisesti oo pyrkinyt ”korvaamaan” sitä mitenkään.. 😀 Jos proteiinintarvetta mietit, niin kattavasti saa proteiinia syömällä monipuolisesti siemeniä, pähkinöitä, kalaa, kananmunia ja sitten tietysti erilaisia vihanneksia yhdistellen 🙂 !

  3. Heippa! Ihan tarkennuksena tuohon lypsylehmien ruokintaan suomalaisilla maitotiloilla. Lypsylehmät syövät päivittäisessä ruokavaliossaan pääsääntöisesti yli 50 % karkearehua eli nurmesta tehtyä säilörehua. Ruokintaa täydennetään viljalla tai viljapohjaisilla teollisilla rehuilla. Valkuaisruokintaan käytetään usein rypsiä (soveltuu märehtijälle parhaiten valkuaistäydennykseen). Soijaa käytetään harvemmin koska se ei ole kotimainen rehu. Lisäksi naudat voivat syödä valkuaislisänä härkäpapua, hernettä, virnaa jne… Silloin kun lehmän on umpikaudella (ei tuota maitoa), se syö suurimmaksi osaksi vain nurmirehuja eikä juuri lainkaan viljaat tms. Suomalainen maito on todella puhdasta ja Suomessa antibiootteja käytetään mahdollisemman vähän. Jos lehmällä on antibioottikuuri, sen maitoa ei lypsetä maitotankkiin vaan se menee viemäriin. Antibioottikuurin jälkeen maito testaan antibioottitestillä. Kun maito on todettu puhtaaksi, se ei sisällä antibioottia ja silloin se voidaan lähettää meijeriin. Meijeri testaa kaikki maidot vielä uudestaan. Lueppa tämä linkki, se kertoo kuinka esimerkiksi Saksassa käytetään Suomeen verrattuna 10 kertaa enemmän antibiootteja.
    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/suomi-ja-ruotsi-l%C3%A4%C3%A4kitsev%C3%A4t-el%C3%A4imi%C3%A4-v%C3%A4hiten-antibiooteilla-1.73872

    Olisitko ystävällinen ja oikaisisit olettamuksia blogin tekstiin. Vastaan mielelläni mahdollisesti askaruttaviin kysymyksiin. Itse olen maatalousalalla ja tiedän nämä asiat ja kannustan suosimaan suomalaista, puhdasta ruokaa, oli se sitten maitoa tai lihaa. Huom! Olen myös maidottomalla ruokavaliolla ihan omasta vapaasta tahdosta, se on parantanut ehdottomasti oloani ja kannatan sen kokeilua (kommentoinkin jo aiempaan maidottomuus postaukseesi) MUTTA suomalaista ruokaa tulee arvostaa 🙂

    • Jes, hienoa että joku täälläkin pitää suomalaisen ruoantuotannon puolia! Jokainen saa toki itse päättää oman ruokintansa ja hyvä jos itselle sopiva ruokavalio löytyy, mutta turha mustamaalaaminen ilman faktatietoa tuntuu vähän epäreilulta. Meillä on asiat kuitenkin ruoantuotannon suhteen täällä aika hyvin, muistetaan se. 🙂

    • Hei, iso kiitos tästä! Tosiaan kun en itse oo asiaan liiemmin perehtynyt, niin tosi hyvä saada tälläistä tietoa – kiitos siitä 🙂 Tuo antibioottijuttu tulikin omaan tietoon jo muuta kautta eilen, ja sen korjasinkin kirjoitukseen! En ihan just nyt pääse muokkaamaan varsinaista tekstiä, mutta muokkaan sitä heti kunhan pääsen koneen ääreen 🙂

      Ja siis tottakai mäkin haluan kannattaa kotimaista ruokaa ja syönkin itse paljon kotona kaikkea lähellä tuotettua.. Mutta silti mua jotenkin ahdistaa maitotalouden tehotuotanto.. Ja siis kaikki tää prosessointi, se on musta pahimmasta päästä juurikin maidon epäarvostamista 🙁 Hyvästä raaka-aineesta tehdään prosessoinnilla ihan kakkosluokan tavaraa. Mä en yksinkertaisesti näe siinä mitään järkeä 🙁

  4. Ihania ajatuksia ja kirjoituksia Aino! Mielestäni maidon hyödyt vs. haitat keskustelu tarvitsisi jonkun koosteen kaikista ominaisuuksista. Sinun kirjoitus on selvästi maitoa vastaan, mutta olisi mielenkiintoista kuulla samassa rytäkässä hieman puntaroimista esim pastöroinnin kohdalta. Toki se tappaa entsyymeitä, mutta myös niitä haitallisia pöpöjä! Ja myös kuulla siitä että onko kaikki maito haitallista vai onko joku raja-arvo maidon saannille, jonka ylittäessä maito on haitallista. Kiitos Aino sun ajatuksista!

  5. Muutamia oikaisuja ja huomioita aiheeseen tarkoituksena herätellä myös sinua. Asiat ovat harvoin mustavalkoisia etenkään ravitsemukseen liittyvissä asioissa ja blogiteksteillä, kuten myös huonolla tiedejournalismilla (esim. hormonikierukka ja lisääntynyt syöpäriski) on vaikutusta ihmisten valintoihin, joten älä myöskään aliarvioi itseäsi.

    Laktoosi-intoleranssia ei ole koskaan imeväisellä. Täällä asuvilla on todella evoluution sopeuma pilkkoa laktoosia myös aikuisiässä, skandinaviassa kovissa oloissa maito on ollut joskus tärkeä energianlähde. Jos laktoosin sieto ei ole normaali olotila ei samalla logiikalla evoluution myöstä kehittynyt kahdella jalalla kävelykään ole normaali olotila.

    Unohdit kertoa, miksi maito pästöroidaan: Maito on erinomainen kasvualusta mikrobeille, pästöroinnilla tuhotaan mikrobit, kuten salmonella, listeria ja kampylobakteeri. Esimerkiksi raskaana olevalle raakamaidon listerian aiheuttama sikiövaurion riski on todellinen.

    Ihmisen maidon koostumus verrattuna lehmänmaitoon ei ravitsemuksellisesti ole aikuiselle mitenkään lehmänmaitoa edullisempi, kun tavoitteena on energiansaanti eikä kasvu. Lehmänmaitopohjainen äidinmaidonkorvike on muokattu vastmaamaan äidin maidon sisältöä.

    (Micnhaelsson 2014) Tutkimus on mielenkiintoinen, otanta on suuri ja tutkimusasetelma hyvä. Meta-analyysit kohorttitutkimuksista kuitenkin tällä hetkellä sisältävät suurta hajontaa maitotuotteiden käytön yhteydestä murtumariskiin ja kuolleisuuteen, toisissa riski on korkeampi, toisissa matalampi. Ravitsemuksen tutkiminen on vaikeaa etenkin kun elintarvikkeen kulutus perustuu subjektiivisen arvioon ja kyselytutkimukseen.

    (Kemi 2010) n-luvut ovat hyvin hyvin pieniä, lisää tutkimusta tarvitaan…

    Kuvailemasi liiallisen fosforin aiheuttama hypertyreoosiepidemia ja tähän liittyvä luun hajoaminen ei pidä paikkaansa, tällaisetsa ei ole mitään näyttöä!.

    Ei saa sortua lukemaan vain tutkimuksia, jotka sopivat vain omaan näkemykseen 🙂

  6. Tavallinen maito pastöroidaan ja homogenoidaan. Kumpikaan käsittely ei vaikuta maidon kaseiinin (eli proteiinin) tai laktoosin (eli hiilihydraatin) koostumukseen. Pastöroinnilla eli lämpökäsittelyllä (72 astetta 15 sekuntia) tuhotaan maidossa mahdollisesti olevat bakteerit, jotka voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksiä. Jos valmistaa maidosta kotona esim. puuroa ja kuumentaa sitä liedellä lämpökäsittely on paljon voimakkaampi kuin pastörointi. Sama homma, jos valmistaa vaikka makaronilaatikkoa niin maidon lämpökäsittely uunissa on paljon voimakkaampi kuin pastörointi. Homogenointi on mekaaninen käsittely, jolla paineen avulla pienennetään maidon rasvapallosten kokoa, jos juo rasvatonta maitoa niin homogenointi ei ole aiheuttanut maitoon mitään, koska siinä ei ole rasvaa. Toisin sanoen, jos juo rasvatonta maitoa ja saa siitä jotain oireita niin homogenointia on turha asiasta syyttää, koska rasvaa ei ole alunperinkään ollut tuotteessa eikä homogenointi ole näin ollen vaikuttanut maidon laatuun mitenkään. Ihminen voi olla allerginen maidon laktoosille ja/tai proteiinille, ihan niin kuin mille muullekin ruoka-aineen allergisoivalle osalle, mutta allergisuus tuskin on maidon teollisesta käsittelystä johtuvaa. Maitoa on lämpökäsitelty aina sen olemassa olosta alkaen.

  7. Moi Aino ja kiitos ihanasta blogista ja hyvästä postauksesta!

    Olen itse ollut myös maidoton hieman yli puolisen vuotta ja haluan jakaa kokemukseni, sillä en kuule hengitystieoireista useinkaan puhuttavan yhdistettynä maidolliseen tai maidottomaan ruokavalioon.
    Aloitin siis maidottoman ruokavalion kokeilun puhtaasti suolisto-ongelmien vuoksi ja ajattelin kokeilla aluksi kuukauden täysin maidotonta ruokavaliota. Huomasin silloin ja huomaan edelleenkin, että maidolla ei oikein ole minkäänlaista vaikutusta vatsani toimintaan. Se, miksi jatkoin maidotonta on asia, jota en ikimaailmassa olisi osannut kuvitella. Olen herkistynyt edellisessä työssäni (ja ollut ennen tätäkin vähän herkkä) kemikaaleille eli kaikenlaisille hajusteille ym. Herkistymiseni jälkeen kurkku oli jatkuvasti kipeä ja paljon limaneritystä sekä aivastelua, koska tuoksuja ja hajustettuja saippuoita ym on joka paikassa. Maidotonta kokeiltuani huomasin limanerityksen vähentyneen _huomattavasti_, joskus sitä ei ole ollenkaan jos en ole ”altistunut” hajusteille. Kurkkukipu ja usein toistuva ”flunssa” olivat myös poissa. Ja ainut mitä olin muuttanut oli maidon jättäminen pois ruokavaliostani. Olen niin kiitollinen, että tein sen.! Tämä kokeilu ja nykyään elämäntapa on parantanut elämääni huomattavasti!

    Maito siis todellakin pahentaa jo ennestään olevia hengitystieoireita eli suosittelen edes kokeilemaan, etenkin jos on astmaa, allergioita tai on jatkuvasti flunssassa. Vaikutuksen huomaa kyllä nopeasti. Ja maidonkorvikkeita ainakaan minun ei ole ollut vaikea löytää, esim. Violifen juustonkorvike ”Violife for pizza” on todella hyvää pitsassa sekä ihan leivän päällä! Voita en halua käyttää täysin maidottoman ruokavalion takia, joten Floran maidoton margariini on tullut sen tilalle. Olen myös täysin rakastunut Alpron makeuttamattomaan mantelimaitoon. Lehmänmaidon maun kuvitteleminenkin suussa oksettaa nykyään…

    Ihanaa, kun uskallat postata tällaisista asioista. Mielestäni näitä on hyvä tuoda esille kaikkien mietiskeltäväksi, sillä esimerkiksi itselläni ei vielä parisen vuotta sitten ollut tietoakaan näistä faktoista mitä nyt olen saanut selville lehmänmaitoon liittyen. Jokainen tekee kuitenkin itse omat päätöksensä, oli asia mikä tahansa, mutta keskustelun lisääminen tämän kaltaisista asioista ei tee kellekään pahaa 🙂

    Kiitos vielä inspiroivasta ja niin ihanan positiivisesta blogista! Tänne on aina kiva palata. Good vibes 🙂

  8. ANTEEKSI kaikille, etten oo kerennyt vastata kommentteihin! Nettiyhteys täällä Sri Lankassa ei oo mikään maailman paras ja välillä tietoturvakin tökkii, kun yritän kirjautua blogiin. Anteeksi siis vielä kerran, vastailen teille heti kunhan yhteydet pelittää paremmin <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 19
Tykkää jutusta