Lihava ja onnellinen

Aivan liian usein kertoessani ihmisille omasta koulutuksestani ja ammatista saan ihmisissä tietynlaisen paniikkireaktion aikaan. Välittömästi aletaan selitellä omaa elämäntyyliä sekä ulkomuotoa – varsinkin, jos ihminen sattuu olemaan vähän perso sokerille ja omistamaan pyöreämmän vyötärön.

”Ai kauhee mä oon lihonnu.”

Minä toissapäivänä brunssilla, nauttimassa hyvästä ruoasta ja loistavasta seurasta.
Nauttimassa elämästä!

Musta on tosi harmillista, että ihmiset kuvittelee mun tuomitsevan jos oma elämäntyyli ei vastaa mun ihannetta. Suoraan sanottuna mun oma ihanne ei vastaa fitness-lehden kannesta bongattavia vatsalihaksia vaan enemmän arvostan sitä, että ihminen on tyytyväinen elämäänsä eikä koe tarvetta selitellä sitä muille. Usein näillä selittelijöillä onkin huono omatunto siitä mitä suuhunsa pistävät tai miten vapaa-aikansa viettävät puhumattakaan peilikuvasta, joka ei miellytä omaa silmää. Ja sellaisissa tilanteissa on harmillisen vaikea olla onnellinen.

Myös alkusyksystä ollessani portugalissa ihmiset teki tätä samaa.
”I’m gonna die being fat and happy”.

Onko totuus muka se, että ihminen voi olla onnellinen vain syömällä kasoittain höttöhiilareita upotettuna rasvaan ja kuorrutettuna sokeriin? 

Anteeksi kärjistys.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAMä epäilen. Oon aikoinani elänyt höttöhiilareilla ja palkinnut itseäni sokerilla enkä ollut onnellinen vaan lähinnä onneton. Todellisuudessa se ei kyllä johtunut pelkästään siitä mitä pistin suuhuni, mutta kaikilla teoilla on aina seurauksensa. Oon ollut myös tosi kuivassa ja rasvattomassa kunnossa enkä ollut onnellinen silloinkaan. Eikä sekään suoraan liittynyt siihen mitä suuhuni pistin tai jätin pistämättä.

Siksi meitä onkin niin monenlaisia ihmisiä täällä maan päällä. Sen vuoksi muita ei kannatakkaan tuomita tai arvostella ulkonäön tai -muodon perusteella. Jos me kaikki oltais onnellisia laihoina niin todennäköisesti oltaisiin sellaisia ja jos kukaan ei nauttisi suklaan syömisestä niin tuskin sitä edes valmistettaisiin.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAMun eväät ja kaverin eväät – hyvä tyyppi, vaikka tykkääkin sokerista ja vehnäjauhoista 😉 Hahha!

On rikkaus ymmärtää ihmisten erilaisuus ja osoittaa kunnioitusta arvostamalla toisten valintoja – ei tuomitsemalla niitä. Mä haluan kannustaa jokaista olemaan onnellinen ja nauttimaan elämästä sen jokaisena päivänä. Jos on siinä tilanteessa, että kaipaa elämäänsä muutosta eikä nauti elämästä sen nykyisissä puitteissa, on silloin hyvä lähteä tekemään muutosta johonkin suuntaan ja ottaa se pelottava askel kohti tuntematonta.

Se askel voi olla mitä tahansa – muutosta ruokavalioon tai uusi työpaikka entisen alkaessa maistumaan puulta. Niissä tilanteissa on hyvä olla rohkea ja tarvittaessa pyytää apua, jotta se kivinen tie olisi helpompi kulkea. Ja sitä apua saa yleensä yllättävistäkin paikoista.

Usein juuri niistä, joista sitä ei ois osannut edes itse etsiä.

Onnellisuus ei riipu siitä mitä näet peilistä tai siitä millaista lukemaa puntari näyttää. Onnellisuus riippuu siitä vastataanko sun hymyyn, kun hymyilet katsoessasi omaa peilikuvaa. Se on riippuvainen vain ja ainoastaan yhdestä tekijästä: sinusta itsestäs.

Mitä sinä näet katsoessas peiliin? Siinä on kysymys, jota on aika-ajoin hyvä kysyä itseltään.

Näihin tunnelmiin,
<3 Aino

Aino

5 vastausta artikkeliin “Lihava ja onnellinen”

  1. Luulin jo, että puhuit itsestäsi tässä postauksessa, kun olet viime aikoina kuitenkin huomattavissa määrin ”nauttinut elämästä”. 😀

    • En kyllä koe olevani missään määrin lihava, vaikka elämästä toki nauttinut olenkin 🙂 Toki otsikosta toki voi hyvinkin sellaisen käsityksen saada – myönnetään ;D

  2. Mun on pakko myöntää et mä oon hirveä sokerihiiri. Irtokarkit on mun heikkous ja kyllä, ne tekevät mut onnelliseksi 😀 Yritän kuitenkin, etten söisi ihan joka päivä nameja vaan kerran pari viikossa 😀 Veikkaan, etten olis enää niin onnellinen irtokarkeista, jos vetäisin joka päivä 😉

  3. Ihana postaus. <3 Olen itsekin törmännyt tähän. Mun elintapoja vähänkin tuntevat alkaa selitellä omia valintojaan. Vaikka en minäkään tuomitse vaan annan kaikkien tehdä niin, miten he ovat onnellisia. 🙂
    Mä olen muutamana viime päivänä syönyt joka päivä jotain, mikä ei kuulu mun ruokavalioon. Vaaleaa leipää, suklaata, pähkinöitä. Vaaleat viljat ei sovi, sokeria pyrin välttämään normaalisti ja cashew-pähkinöille taidan olla vähän allerginen. Kun päätin, että saan syödä vähän vapaammin pari stressaavaa päivää, ajattelin, että se tekisi mut onnellisemmaksi. Paha olo siitä tuli ja tänään aamulla heräsin innoissani, koska olin eilen päättänyt, että tänään ruotuun! 😀 Eli puhdas ja terveellinen ruoka tekee mut onnellisemmaksi. 🙂 Toki silloin tällöin voi herkutella, mutta kohtuudella, eikä niillä ruoka-aineilla, joista tulee paha olo!

  4. Ihana postaus ja tuo miten peilikuva kertoo onnellisuudesta oli hienosti sanottu.
    Mä oon Petran kanssa vähän samoilla linjoilla, hih 😀 Sokeri voi tuoda onnellisuutta, mutta kohtuus hyvinvointia 😉

    Tosissaan, onni kumpuaa kyllä syvemmältä <3 Hyvinvointi on siinä yksi tekijä, kun keho voi hyvin niin vaikuttaa se mielenkin 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta