Valheita minusta

Tiedättekö, että elämä on ollut viimeaikoina aika mahtavaa! Ja kerrankin saan kiittää siitä täysin, vain ja ainoastaan, itseäni (sekä ehkä muutamaa ihanaa tyyppiä keiden kanssa maailmaa parantaessa oon kokenut aika isojakin valaistumisen hetkiä). Oon nimittäin tehnyt kuluneiden kuukausien aikana aika paljon töitä itseni kanssa ja samalla tutustunut sekä löytänyt itsestäni aivan uusia puolia – myös niitä sellaisia, joita en välttämättä haluaisi omistaa. Faktahan kuitenkin on se, että jokaisessa meissä on monenlaisia ominaisuuksia ja puolia, ja niistä tekee hyvän tai huonon vain ainoastaan se miten päätetään niitä käyttää hyödyksemme.

Millainen mä haluan olla? Haluanko olla hyvä tyyppi? Ahkera työntekijä? Iloisen sosiaalinen vai viihtyisinkö paremmin itsekseni? Maailmanmatkaaja vai kotihiiri?

Kun hetken miettii niin huomaa ettei mikään edellämainituista oo automaattisesti hyvä tai huono asia, mutta jokaisesta niistä saa halutessaan tehtyä kumman tahansa. Meidän vaan täytyy päättää millaisia me halutaan olla ja miten halutaan oma potentiaalimme käyttää, miten halutaan vaikuttaa ympäristöömme! Kuulostaa aika simppeliltä, eikö? Ahkera työntekijä voi saada paljon aikaan, mutta liiallisuuksiin mennessä se voi myös polttaa loppuun. Ja ihminen voi olla aidosti iloisen sosiaalinen tai sitten teeskennellä sellaista, joista jälkimmäinen yleensä haisee ja kauas – kuten kaikki väkisellä aikaansaatu tuuppaa yleensä aina tekemään.

Me itse luodaan oma todellisuutemme ja muokataan oma polkumme omien uskomustemme kautta. Uskomukset onkin myös juuri niitä, jotka pahimmassa tapauksessa rajoittaa meidän elämää – syö meidän potentiaalia ja saa meidät ahtautumaan pieneen laatikkoon, jossa on hädintuskin tilaa hengittää. Ne uskomukset on valheita, joita ollaan itse sepitetty jopa vuodesta toiseen itsellemme ja uskoteltu niiden olevan totta. Mutta ei, sitä ne ei oo. Ne on valheita, jotka me ollaan itse keksitty omassa päässämme ja me uskotaan niihin ainoastaan niin kauan kuin itse päätetään tehdä toisin.

Henkilökohtaisesti mulle on ollut todella tärkeää päästää irti näistä uskomuksista, jotka on pitäneet mua paikallaan ja estänyt mua menemässä mun elämässä siihen suuntaan mihin haluan – ja nyt haluankin rohkaista sua miettimään, mitkä uskomukset rajoittaa sun omaa tekemisiä? Tiedostamalla ne ja luomalla niiden tilalle uuden uskomuksen, uuden todellisuuden joka vie sua kohti omia tavoitteita ja unelmiasi.

Kuvat: Laura Laukka

Ajatteletko mahdollisesti ”sitten kun..”? Se oli mulla yks pahimmista uskomuksista, kunnes tajusin kuinka paljon se esti mua elämästä, olemasta läsnä ja nauttimasta hetkestä. Ajatuksissani olisin muka ollut jotenkin arvokkaampi muun muassa sitten kun mulla olis korkeakoulututkinto tai etten olis rakastettava tai haluttava ellen olis tietyn painoinen tai tarpeeksi timmissä kunnossa (hah!) tai etten voisi kirjoittaa kirjaa, koska mun ajatusmaailma ja jutut poikkeaa niin paljon valtavirrasta.

Nää pienet uskomukset estää meitä isossa mittakaavassa kuin arjessakin: ”en mä kerkeä joogaamaan aamuisin/panostamaan terveelliseen ruokaan/käymään treffeillä/siivoamaan..” – no et itseasiassa varmasti kerkeäkkään, ellet päätä toisin. Jos me tehdään jostain asiasta itsellemme mahdoton, silloin se takuulla on juuri sitä – onneksi sama taika toimii myös toisinpäin 😉

Esimerkiksi mulla on tän vuoden liikunnallisina tavoitteina opetella käsilläseisonta, saada vedettyä leukoja ja juosta puolimaraton alle kahteen tuntiin ja yleisesti elämässä pätevöityä koulusta. Ensimmäiset kuukaudet on menny uuden mentaliteetin sisäistämiseen sillä alkujaan mun ajatukset juoksi rataa: ”en uskalla seisoa käsillä”, ”en pysty vetämään leukoja”, ”ei mulla oo aikaa treenata juoksua eikä aikaa käydä koulua”. Nyt kun tiedän että ”uskallan seisoa käsillä”, ”tuun vetämään leukoja” ja ”järjestän aikaa juoksemiseen ja opiskeluun” on motivaatio paljon korkeammalla!

Ja jos se pätee näin yksinkertaisiinkin juttuihin, niin miksei sitten isompiinkin?

Juoksutreenit on jo aloitettu, opiskelu sujuu mallikkaasti täällä Sri Lankassakin ja niin leuanvetojen kuin käsilläseisonnan apuliikkeitä on harjoiteltu ahkerasti – tästä se lähtee!

Iloa ja energiaa loppuviikkoon,

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

Ei pelkkää seksiä

Muistatteko, kun vuoden pimeimpänä hetkenä mä kerroin löytäneeni valoa pimeydestä? Joku silloin kommentoi luulevansa tietävän syyn mun fiilikseen ja mun teki jo silloin mieli toitottaa ilosanomaa siitä, kuinka saanut olo mulla oli. Siis henkisesti. Olin löytänyt mun elämään uudenlaista voimaa ja energiaa, sellaista joka ei kadonnut mihinkään vaan päinvastoin tuntui vahvistuvan päivä päivältä kuin itsestään – ihan vaan sillä, että pidin siitä niin hyvää huolta!

Jo silloin halusin kirjoittaa ja kertoa teille mun tuntemuksista, mutta se tuntui jotenkin haasteelliselta..  Ensinnäkin mun piti ensin saada hieman prosessoida mitä kaikkea mä oikein kävinkään läpi ja toisaalta musta tuntui, ettei se ehkä ois ihan hyväksyttävää.. Mutta juuri siksi mä tajusinkin, että näiden juttujen on nähtävä päivänvalo. Tää kirjoitus onkin pyörinyt mun luonnoksissa jo yli kuukauden päivät ja oon kirjoitellut tätä aina lisää uusien oivalluksien syntyessä, minkä seurauksena tekstistä tuli niin pitkä että jouduin pilkkomaan sen osiin – ja tää on niistä ensimmäinen 🙂

Todellisuudessahan seksiä on ihan kaikkialla: televisiossa, radiossa, musiikkivideoilla, lehdissä ja melkein missä vaan mihin päänsä keksii kääntää. Ja nyt siis täällä mun blogissakin! Se on kulttuurillisesti ikäänkuin pakkomielle ja me usein myös määritellään itsemme hyvin pitkälti sen mukaan – otetaan paineita niin ulkonäön kuin ”suorituksenkin” suhteen.

Seksi on voimakas keino myydä, luoda halua ja vaikuttaa ja mä uskallankin veikata, että myös aika moni teistäkin avasi tän kirjoituksen ihan puhtaasti siksi, että ujutin otsikkoon sanan ”seksi”. Se tosin ei ollut mikään klikkauskikka vaan tänään mä nimittäin vihdoin uskallan aukasta suuni ja alkaa puhumaan rehellisesti aiheesta, josta mun mielestä puhutaan ihan liian vähän eikä aina edes sen oikealla nimellä.

Vaikka seksiä tuputetaan päivittäin meidän jokaiselle aistilleei siitä siltikään liiemmin puhuta. Sitä on, mutta silti sitä ei saisi olla. Omasta seksuaalisuudestaan terveellä tapaa nauttiminen ja siitä iloitseminen, ennenkaikkea sen korostaminen ei tunnu olevan meidän kulttuurissa kovinkaan hyväksyttävää – ainakaan mitä meihin naisiin tulee. Seksi onkin meille edelleen iso tabu, vaikka se on yksi maailman luonnollisimmista asioista ja edellytys elämän jatkumiselle. Kun sen miettii evoluution kannalta, niin eikö se nautinto ja halukkuus oo siihen aika oleellinen tekijä? Ihan kummankin sukupuolen kannalta.

Musta tuntuukin, että yleisesti ajatellaan miesten olevan seksuaalisesti halukkaita olentoja ja oikeutettuja lentämään kukasta kukkaan ilman sen kummempia tunnontuskia, kun taas naisten puolestaan ajatellaan harrastavan seksiä vain miellyttääkseen miehiä. Ikäänkuin objekteina, alistuen miesten tahtoon. Aivan kuin naiset eivät muka voisi haluta harrastaa seksiä ja nauttia siitä – tai jos niin tekee, niin yleensä saa kevytkenkäisen leiman. Nainen on joko siveellinen neitsyt tai moraaliton jakorasia ja se on se käsitys, joka opitaan jo ennen kuin edes itse ollaan sukukypsiä.

Historiassa naisen neitsyyttä on ollut merkki siitä, että nainen on miehen(sä) omaisuutta ja tällä tavoin esineellistämällä naisen arvoa on samalla alennettu. Niihin aikoihin nähden meidän asiat tasa-arvon suhteen on kuitenkin muuttunut paljon, joten eikö ois aika jo alkaa ajattelemaan seksistäkin uudella tavalla? Nähdä ettei siinä ole mitään halventavaa tai likaista, ylipäätään yhtään mitään mitä pitäisi millään tapaa hävetä. Ymmärrettävä, että miehen lailla naisella on aivan yhtälainen oikeus nauttia seksistä ja omasta seksuaalisuudestaan – tai olla nauttimatta! – eikä se millään tapaa tee naisesta huonompaa. Itseasssa se voi pikemminkin voimaannuttaa ja antaa lisää energiaa, kun omaa seksuaalisuuttaan ei häpeile ja saa kanavoitua sen oikein.

Uskon, että nämä ajatusmaailmat rajoittaa meitä olemaan seksuaalisesti sitä mitä me ollaan – sukupuoleen katsomatta. Tiedostamatta me ollaan onnistuttu luomaan itsellemme todellisuus, jossa seksiin liittyvistä asioista puhuminen on vaivaannuttavaa. Vaivaantunut fiilis ei oo mikään myytti, vaan se näkyy myös arvostelevissa katseissa ja kahvipöytä keskusteluissa – varsinkin, jos jollakin naisella on ollut vähän liian paljastava paita (miehethän nyt saa olla halutessaan vaikka ilman).  Seksistä puhuminen, sen haluaminen ja siitä tykkääminen kohahduttaa meitä sopimattomuudellaan, aivan kun se olisi jotenkin väärin.

Meidän on helppo suorittaa ja olla vällyjen välissä halutun laisia tavoitellen tyydytystä, mutta seksi on paljon muutakin kuin fyysistä kanssakäymistä. Parhaimmillaan se voi olla mitä voimaannuttavinta nimittäin meissä ihan jokaisessa on seksuaalista energiaa, jolla on ihan valtava potentiaali. Voima, jonka kaikki rajoitukset ja uskomukset on useimmilla meistä lukinneet häkkiin, ja joka sieltä vapautuessaan voi luoda meidän elämälle aivan uuden suunnan! Sen vapautuminen vaatii meiltä rohkeutta, luottamusta ja avoimuutta – uskallusta avautua täysin, henkisesti, sisältä päin. On helppo riisua vaatteet, mutta entäs se haarniska joka suojelee meidän sisintä? Se nimittäin on juuri se, joka estää sitä voimaa pääsemästä valloilleen, ja toista aidosti meidän lähelle.

Seksuaalisuus on niin paljon enemmän kuin me ajatellaan. Se näkyy meidän kehonkielessä, tavassa liikkua ja puhua, toteuttaa itseämme, luoda ja kehittyä sekä kanssakäymisessä muiden ihmisten kanssa – miksi me ei siis otettais siitä kaikkea iloa irti?

Kuvat: Laura Laukka

Mä toivoisin, että kouluissa seksistä kerrottaisiin enemmän kuin kahden kauhun skenaario: raskaus ja sukupuolitaudit. Ja että yhtälailla pojat oppis tyttöjen kuukautiskierrosta sen sijaan, että luotais asetelma joissa tytöillä tulee nolo olo koko asiasta. Toivoisin, että ihmiset oppis avautumaan ja siten sais lisää iloa elämäänsä 🙂

Koska eihän se seksuaalienergia edes vaadi vapautuakseen toista ihmistä. Se on meissä jokaisessa itsessämme ja me itse hallitaan sitä – joko lukitaan se sisällemme tai päästämällä se valloilleen tekemään taikojaan ja tuomaan lisää voimaa, energiaa ja iloa meidän arkeemme antaen meidän olla yhä enemmän juuri sitä mitä ollaan. Rehellisesti. Estottomasti.

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa