Kasvukipuja

Malesia/Indonesia, Instagram @makelaino
Mulla on viimeaikoina ollut vähän hassuja ajatuksia elämästä. Sekavia, aaltoilevia. Joka toinen hetki tuntuu, että kaikki on loistavasti ja maailma avoinna, kun taas hetken kuluttua olo saattaa tuntua täysin tyhjältä ja mitäänsanomattomalta.

Mä myönnänkin vähän kyltymätön luonne ja nyt kun vihdoin mulla ois hetki aikaa itselleni, en osaa ottaa tästä kaikkea iloa irti. En osaa vain olla. Oon tottunut siihen, että mun pitää jatkuvasti todistella ihmisille mun tieni olevan oikea sillä se poikkeaa niin kovin muiden valinnoista: en jatkanut korkeakouluun tai hankkinut ”normaalia” työtä, vaan päätin luoda jotain omaa. Uutta ja erilaista.

Huoleton lomailija
Siinä missä mun arki Helsingissä on aikuista ja järkevää, koenkin aina kotiin palatessani lievää taantumaa… En osaa siivota keittiössä jälkiäni ja yli vuorokauden kestäneen hääjuhlinnan jälkeen ojennan äidille punaviinin sotkeman valkoisen mekon pestäväksi. Ehkä se pieni holtittomuus ja huolettomuus sopiikin just loistavasti tasapainottamaan mun arkea, joka Helsingissä saattaa aika-ajoin olla vähän turhankin vakavaa – niinkuin täällä tuntuu olevan vähän tapana.

Ouluvisiiteistä iskeekin päälle aina pieni jälkimasennus ja elämäntuska ja viimepäivinä oonkin leikitellyt monilla erilaisilla ajatuksilla, joista en nyt oikein osaa ottaa selkoa itsekkään. Haluanko olla aikuinen ja ostaa oman kodin Helsingistä? Vai tahtoisinko sittenkin palata takaisin Ouluun? Vai mitäs jos vaan pakkaisin laukut ja lähtisin valloittamaan maailmaa? Kuitenkin yhden asian tiiän: oon aivan liian nuori elämään vielä liian vakavaa aikuisen elämää.

Jatkan pohdintoja ja kerron kyllä sitten, kun tiiän mitä aion. Lapsen mielellä on tapana kuitenkin muuttua, hehhe.

<3 Aino

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Blogilistalla / Instagramissa

Aino

4 vastausta artikkeliin “Kasvukipuja”

  1. Pistit just sanoiksi mun päässä vellovan sekametelisopan…tai siis niin, kyllä sä tiiät <3

  2. Sama sama mutta eri! Sekametelisoppa päässä vain kasvaa ja mun suunnitelmat muuttuu joka päivä. Pitäisikö vain palata Suomeen, hankkia koulutus ja kasvaa aikuiseksi vai jäädäkkö Australiaan ja jatkaa elämää täällä vaikka se pirun vaikeaa onkin välillä olla maahanmuuttaja.

    Koti-ikävä! Se on varmaan se kun siellä on KESÄ. Nauti!

    • Voi muru! Mut tiiätkö mitä – oot ihan turhaan kateellinen. Kesä on tänä vuonna tarkottanu jatkuvaa syyskuuta – vesisadetta ja tuulitakkeja. Että ei mitään kadehdittavaa täällä. Saisit sä silti kyllä mun puolesta tulla täälläki käymään <3

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta