Ja sitten tapahtui elämä

Aino

Joskus on niitä päiviä, kun tuntuu ettei ole mitään sanottavaa. Näinä päivinä olis varmaan ehkä sitten vaan parempi olla hiljaa, mutta kummasti tuntuu kyllä puhuminen auttavan. Siinä missä iloisten asioiden jakaminen onnistuu ilostuttamaan myös muita ympärillä, negatiivisten asioiden purkaminen yleensä selkiinnyttää ajatuksia – antaa uudenlaista perspektiiviä, kasvattaa.

Molemmathan kuitenkin kuuluu elämään: ilot ja surut.

Joskus elämässä joutuu tekemään vaikeita päätöksiä. Kaikkien päätösten tekeminen ei tunnu hyvältä, vaikka sydämessään tietää tekevänsä oikein. Näitä päätöksiä yleensä seuraa luopuminen, jonka rinnalla kulkee synkkänä varjona pelko. Pelko, jolle ei kannata antaa valtaa.

Valoisana puolena kuitenkin luopuminen tuo mukanaan aina mahdollisuuksia uuteen. Mahdollisuuksia, jotka tuntuvat niin luonnolliselta ja oikeilta, ettei niitä edes pidä ihmeellisenä. Parhaat asiat vain tapahtuu ja niistä on osattava nauttia, antaa niille tilaa tapahtua ja ottaa kaikki ilo irti. Sillä sitä vartenhan se on: elättäväksi ja koettavaksi.

Ja niiden aikaansaama ilo ja inspiraatio jaettavaksi, yhdessä nautittavaksi.

<3 Aino

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Blogilistalla / Instagramissa

 

Aino

Yksi vastaus artikkeliin “Ja sitten tapahtui elämä”

  1. Ihana kirjoitus, puit mun omatkin ajankohtaiset ajatukset sanoiksi. Tsemppiä! 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta