Ilo irti arjesta

PaastoAamut. Oon aamuihminen ja hyvin alkanut aamu on mulle tae onnistuneeseen päivään. Mä rakastan herätä aikaisin, juoda ison lasillisen viherjuomaa, syödä ravitsevan aamupalan, käydä treenaamassa – nautiskella niistä mun omista rutiineista. Niistä tulee hyvä olo, sellainen että mä oon itse mun elämäni ohjaksissa.

Työ. Uskokaa tai älkää, mutta lomalla mä lähes poikkeuksetta ikävöin eniten mun töitä. Työkavereita, omia hommia, sitä fiilistä. Monesti teen töitä jopa maapallon toiselta puolelta – ihan vaan siksi, koska voin. On ihanaa, kun on työ josta inspiroituu näin paljon.

Osa-aika vegaaniRuoka. Vaikka ruoka reissatessa on yleensä hyvää ja on ihana käydä ulkona syömässä, istua valmiiseen pöytään ja nauttia, on silti omat ruokatottumukset ja rutiinit niitä joita loman jälkeen arvostaa taas entistä enemmän. Etenkin näin kun elelee ilman gluteenia, maitoa ja pääosin ilman muitakaan eläinperäisiä tuotteita – lomalla tosin yleensä on tehtävä myönnytyksiä ja poikkeuksia, jos ei halua syödä pelkästään riisikakkuja ja vihersalaattia.

Uni. Kun oon reissussa haluan nähdä ja kokea niin paljon kuin mahdollista – ja siinä tapauksessa oon valmis myös tinkimään mun yöunista. Reissussa myös sängyt tai vastaavat viritelmät on usein vähän kehnoja, joten myös nukkumisasennot ja unen laatu on vähän heikompi.. Poikaystävä-tyyny oiskin ihan paras matkaseura, jos sen vaan sais otettua mukaan. Mikään ei ookkaan ihanampaa, kun pitkän reissun jälkeen päästä omaan sänkyyn jossa nukkuminen tuntuu niin hyvältä.
BootcampTreenit. Treenata voi toki missä vaan, mutta kyllä reissatessa tulee ikävä omaa kotisalia ja omia treenejä. Kroatiassa otollinen treeniaika oli aamulla ennen seitsämää tai illalla yhdeksän jälkeen – ja myönnän rehellisesti, että viikon lomalla en halua aikatauluttaa päiviä mun treenien mukaan vaan nauttia vaan upeista puitteista, seikkailla ja tutkia mitä ympäriltäni löydän.

Mä en oo niitä ihmisiä, jotka nauttis hotellilomista – niistä kyllä yleensä löytyy sali ja lopun päivän voikin kuluttaa altaalla makoillen. Se ei vaan oo mun juttu. Mun reissuilla päivisin toki tulee oltua aktiivinen, mutta se ei aja samaa asiaa kuin hyvällä sykkeellä tehty hikitreeni – kotiin palattua se ensimmäinen treeni onkin yleensä pelkkää itsensä ylittämistä ja täyttä euforiaa!

Kroatia, HvarOma seura. Oon viime vuosien aikana oppinut arvostamaan hurjasti yksinoloa ja alkanut entistä enemmän viihtymään omassa seurassani. Musta on ihanaa, kun saan viettää aikaa itseni kanssa: treenaten, luonnossa liikkuen, ruokaa laittaen, musiikkia kuunnelle, meditoiden, piirtäen ja värittäen, kuvaillen, kirjoittaen.. Välillä ihan vaan oleskellen, tekemättä yhtään mitään. Olemalla itekseni ja viihtymällä omassa seurassani pystyn antamaan itsestäni paljon enemmän myös muille – ja se on ihan parasta!

Loman jälkeen onkin ihan parasta tulla kotiin, kun on niin paljon motivaatiota taas palata omiin rutiineihin! Kuinka kaikki arkinen tuntuu niin luksukselta ja kaikesta raikkaasta ja tuoreesta hullaantuu kaupassa, ja treenaaminen tekee olon niin älyttömän hyväksi. Välillä pitää mennä kauas tajutakseen kuinka kivaa se oma arki onkaan 🙂

On aikana ihanaa, kun mulla on vihdoin pitkästä aikaa sellainen paikka, jota voin kutsua kodiksi. Jota voi reissussa jopa vähän ikävöidä. Ja mä tiedän olevani onnekas, kun elän niin nautinnollista elämää etten oikeastaan edes kaipaa lomaa. Siinä on mun mielestä sellainen päämäärä, johon kaikkien ois hyvä pyrkiä elämässään 🙂

<3 Aino

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa  / Instagramissa

Kuva minusta: Katarina Kirvesmäki

Aino

4 vastausta artikkeliin “Ilo irti arjesta”

  1. Olen itsekin aamuvirkku, nautin yksinolosta myös valtavasti. Musaa kulutan järjettömiä määriä viikon aikana. Useita asioita mihin pystyn samaistumaan!

  2. Ihana postaus, samaistun moniin kohtiin, erityisesti aamuiluun ja yksinoloon. Menossa on kylläkin vahva loner-vaihe ja välillä kaipaan enemmän muiden ihmisten seuraa, mutta tällä hetkellä yksinolo ja luonto vetää pisimmän korren.

    Ainiin ja mahtava blogi muutenkin, olen lueskellut kauan mutta ollut huono kommentoimaan 🙂

    • Samaistun täysin sun fiiliksiin! Nyt mulla tosin on ehkä toisinpäin, siis kaipaan ihmisiä tosi paljon mun ympärille – se varmaan johtuu siitä, että oon nyt kaks viikkoa ollu niin tiiviisti ihmisten kanssa (eli en ollenkaan yksin, apua!). Ens viikolla on kyllä ihana päästä rauhottumaan pohjoiseen luonnon keskelle, sitä oon kaivannut <3

      Ja kiva juttu, että oot viihtynyt blogin parissa! 🙂 Kiva, että edes välillä kommentoit 😉

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta