Gluteeniton, maidoton, sokeriton

Ennen Joulua sain kunnian vastailla kysymyksiin ruokavaliostani Tuukan koulutehtävää varten, jonka aiheena oli erityisruokavaliot. Oma erityisruokavalioni on siis sairauden vuoksi gluteeniton ja omasta valinnastani noudatan myös maidotonta sekä sokeritonta ruokavaliota, joten kysyttävää ja pohdittavaa riitti.

Kyseinen haastattelutuokio sai mut pohtimaan omaa syömistäni ja ruokavalioita ylipäätään mistä inspiroituneena halusin pohtia asiaa vielä lisää ja kirjoittaa siitä myös tekstintynkää teillekkin. Halusin myös selventää vähän omia ajatuksia sillä välillä musta tuntuu, että oon vähän vaikea tyyppi ihan omasta valinnastani.

Mutta jokaisella meillä on oikeus niihin – siis valintoihin. Jotakuta ällöttää avokadon koostumus tai tomaatin maku ja mä en puolestaan tykkää siitä olosta minkä tuplajuustoaterian syöminen saa mussa aikaan. Kenellä on oikeus sanoa kumpi valinta on toista oikeutetumpi?

Aino Tuukan haastateltavana
Noniin ja sitten takaisin aiheeseen. Ensinnäkin erityisruokavalio on musta hieman hassu sana. Millainen ruokavalio sitten on normaali ja kuka sen määrittää? Mun näkövinkkelistä oikeanlaisia ruokavalioita on yhtä monenlaista kuin syöjiäkin ja kuten mun tapauksessa niin sairaudet kuin omat mieltymyksetkin vaikuttaa jokaisen valintoihin. Makutottumusten lisäksi myös uskonnolliset tekijät ja arvot voivat määritellä sitä mitä suuhunsa haluaa pistää.

Mulla on myös itsellä sellainen hassu juttu, että ruoan vaikutukset merkitsee mulle tosi paljon ja naureskelen monesti jälkikäteen omille valinnoille, joissa monissa on huomaamatta alitajunnalla ollu näppinsä pelissä. Sen jälkeen, kun oon alkanut opiskelemaan yhä enemmän muun muassa ruoan sulamisesta ja elimistön kuonaantumisesta en oo nauttinut lihan syömisestä entiseen tapaan vaikken täysin vegaaniksi ole heittäytynytkään – en vaan koe enää minkäänlaisia himoja liharuokia kohtaan ja ravintolassakin huomaan valitsevani lähes poikkeuksetta joko kasvis tai kalaruokaa. Hah!

Toinen vastaava juttu on sokerin kanssa. Monet kertoo ja päivittelee kuinka eivät vois elää ilman sokeria sillä karkki on vaan niin hyvää. Mua taas hieman inhottaa jo pelkkä ajatus siitä millaisia tuhoja sokeri saa mun kropassa aikaseksi, jonka vuoksi mielihalut sen syömiseenkin on pakkasen puolella. Oikeasti voin rehellisesti sanoa, että mun mielestä karkki ei maistu hyvälle.

Tekeekö se musta oudon?

Tofu-kasvispihvit
Arvostan itseäni ja haluankin pitää itsestäni parasta mahdollista huolta. Koen onnistuvani siinä parhaiten ruokavalion kautta sillä mulle se on kaiken terveyden ja hyvinvoinnin perusta.

Ruoassa on ehdottomasti parasta se miten palkitsevaa ”oikein” syöminen on. Tässä tapauksessa tarkoitan siis itselleni parhaaksi totemaani ruokavaliota 😉 Joulunaikaan syödessäni paljon raskaampaa ruokaa mitä yleensä huomasin olevani paljon voimattomampi ja fiiliksen muutenkin laiskempi, puhumattakaan sokerista joka sai mut kiukuttelemaan.

Kuten Tuukallekkin sanoin niin välillä tykkään laittaa ranttaliksi ja törttöillä syömisteni suhteen. Sokerista tulee aina seuraavana päivänä hirveä sokerikrapula sekä känkkäränkkä ja maitotuotteista yleensä vatsa kipeäksi kera naamaa koristavien maitofinnien. Kyseiset oireilut muistuttaakin mua miksi oon luopunut sokerista sekä maidosta ja siitä kuinka hyvin voin pysyessäni niistä erossa, hahhahah.

Maidon suhteen oon muutenkin kokenut viimeaikoina hieman ajattelumaailmallisia muutoksia enkä enää kieltäydy niistä täysin. Mullahan on laktoosi-intoleranssi eli periaatteessa voisin syödä laktoosittomia tai vähälaktoosisia tuotteita, mutta niihin en koske. Omien oireiden lisäksi maidossa on nimittäin jotain mikä puistattaa mua vielä enemmän: sen valmistus.

Raakamaito ja luomu maito on sellaisia, joita itse käytän jos käytän (tätä tapahtuu pari hassua kertaa vuodessa) sekä luomulaatuiset, käsittelemättömät juustot. Rakastan juustoja! Ja nää on myös sellaisia joista en onnekseni edes saa oireita. Toki myös (sekä eettisesti että ravinnollisesti) sillä on vaikutusta miten ja millä lehmä on ruokittu.

Jos taas mietitään perus purkkimaitoa niin sitä vois mun puolesta nimittää nestemäiseksi roskaruoaksi. Okei – se on lehmänmaitoa mikä on itsessään hyvä juttu, mutta ne prosessit mitä sille tehdään ennen päätymistä meidän laseihin pilaa sen. Homogenointi ja pastörointi, prosessit joissa kaikki maidon tuore-entsyymit ja hyvät bakteerit kuolee sekä rasvakoostumus menee pilalle. Ei ihmekkään ettei se sula elimistössä ja aiheuttaa kiusallisia oireita juojilleen. Etenkin maidon ”paha proteiini” kaseiini tarvitsis niitä sulaakseen, eikä se tee kyllä kenellekkään muutenkaan mitään hyvää.

Maitotuotteeni – kuten muunkin ruokani – tahdon siis mielellämni mahdollisimman käsittelemättömänä ja puhtaana, jolloin kroppa osaa käyttää sen parhaiten hyödyksi.

Joulun raakakakku
Kuten jo kerroin niin sokeri tekee musta kiukkiusen, krapulaisen känkkäränkän jonka mielialat vaihtelee nollasta sataan. Se on oikeasti ihan hämmästyttävää kuinka vahvasti se muhun vaikuttaa! Tunnetustihan se onkin aikamoinen myrkky elimistölle ja suosittelen kaikkia välttämään sitä parhaansa mukaan. Se on nimittäin myös yksi syöpäsolujen parhaista herkuista, kuten myös prosessoidut valkojauhot.

Nyt kun tätä tekstiä kirjoitan ja luen niin pakostakin mietin, että kuinkakohan moni teistä pitää mua ihan hulluna 😀 Mun syöminen ei oo mitenkään suoritusta tai orjallista toimintaa vaan oikeasti mä nautin siitä. Inspiroidun ruoanlaitosta ja kaikista uusista jutuista joita opin ja pääsen käytännössä kokeilemaan. Viimeaikoina esimerkiksi mehut on ollu kova juttu! Aikoinaan syöminen oli mulle enemmän suoritus ja silloin söin tasaisin kellonajoin ja jopa ruokia, joita en välttämättä niin paljoa halunnut koska niissä oli ihanteellinen määrä proteiinia. Hah! Nyt en vois ajatellakkaan tekeväni niin.

Ruokaan liittyvä nautinto on mulla vahvasti kytköksissä siihen hyvään oloon, joka mulle syömisen jälkeen tulee. Sen takia mä koostankin ruokavalioni puhtaista raaka-aineista ja yksinkertaisista, simppeleistä jutuista. Rakastan kaurapuuroa ja munakkaita puhumattakaan raakasuklaasta ja muista vastaavista herkuista. Tietysti myös päivän muu ohjelma, kuten treenit, vaikuttaa siihen mitä syön, mutta yleensä meen nykyyään hyvin pitkälti fiiliksen mukaan.

Tää on varmaan merkki siitä, että oon aika onnistuneesti suoriutunut mun elämäntapamuutoksesta?

Yks asia myös mikä varmasti alitajuisesti vaikuttaa muhun tosi paljon on hormonihäiriö, josta kärsin usean vuoden ajan. Pelko mahdollisesta lapsettomuudesta ja muista sen vakavista seurauksista riipi mua niin pitkään, etten halua enää koskaan kokea mitään vastaavaa. Koska tiedän teollisen ruoan, sokerin ja valkojauhojen olevan yks suurin riskitekijä erilaisiin sairauksiin ja vakaviin oireiluihin niin on varmaan hyvin ymmärrettävää etten enää halua niihin liiemmin koskea? Tieto siis omalla tavallaan lisää tuskaa, hehhehhe 😉

Kylmäpuristettu mehu
Kerroin Tuukallekkin, että yks asia mikä on mulle tärkeä on lyhyt ainesosaluettelo. En oikeastaan osta kaupasta mitään mikä sellaisen sisältäis.. Sen vuoksi en yleensä käytä mitään korvaavia juttuja kuten gluteenitonta leipää sillä sen on yleensä hyvin prosessoitua ja sisältää sokereita sekä lisäaineita – sama juttu laktoosittomien ja vähä-laktoosisten maitotuotteiden kanssa. Mielummin panostan vähän ja teen leipäni itse sekä ostan luontaisesti gluteenittomia tuotteita, jotka ei sisällä yhtään mitään ylimääräistä.

Täydellinen munkaan ruokavalio ei tietystikkään ole. Joskus unohdan syödä eikä ruoka maistu, toisaalta joinain päivinä napostelen paljon ja herkuttelen parin päivän edestä. Siinä onkin se juttu, jonka aion ottaa seuraavaksi hallintaan! Syömisessä rentous on kyllä erityisen tärkeää ja vaikka oonkin aikamoinen natsi sen suhteen, että haluan kaiken syömäni olevan ravinteikasta ja antavan elimistölle paljon hyvää mukanaan, se ei ole synonyymi niuhottamiselle.

Rakastan ruokaa, ravinteikasta sellaista ja hellin mielelläni kehoa sillä. Mitä ruoka sulle merkitsee?

Nautiskellaan,
<3 Aino

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Blogilistalla / Instagramissa

Aino

20 vastausta artikkeliin “Gluteeniton, maidoton, sokeriton”

  1. Moikka! Hyvä teksti, kiitos siitä. 🙂 Olisitko voinut tehdä postauksen sokerista? Mua kiinnostaisi kuulla siitä lisää just sulta.

    Hyvää lopputalvea ja tsemppiä jalan parantumisen suhteen! 🙂

    • Joo ehdottomasti sokeripostaus on tulossa! Se on nimittäin aihe, josta innostun täysin. En sen sokerin takia vaan sen vuoksi kuinka paljon tuhoja se tekee – minkä vuoksi haluankin viestittää sen vaaroista niin paljon kuin vaan pystyn, hah! 😀

      Kiitos Rita 🙂 Ja ihanaa lopputalvea myös sulle!

  2. Heippa,

    mulla on ollut jo pidemmän aikaa säännöllisen epäsäännöllisestä vatsa sekaisin ja aloitin sen takia viime lauantaina gluteenittoman kokeilun, jonka olisi tarkoitus jatkua 5 viikon ajan. Haluisin kysyä, että miten suhtaudut niihin tuotteisiin, jossa lukee, että saattaa sisältää hiukan vehnää tms. Ostatko esim. kaurahiutaleet gluteenittomasta valikoimasta vai käykö ihan tavallinen kaurahiutale? Mistä voi tietää, että mitä tuo ”saattaa sisältää pieniä määriä” tarkoittaa? Onko se desin verran vai yksi jyvänen? 😀 Onko jotain muita juttuja mitä kannattaisi ottaa gluteenittomalla huomioon? Kannattaako ottaa esim. jotain kuitulisää?

    • Anteeksi kun astun Ainon tontille ja vastaan tähän, mutta ”pienet määrät” tarkoittavat oikeasti todella pieniä määriä. Tuotteita on yleensä esim. valmistettu samoilla linjastoilla kuin tuotteita jotka sisältävät vehnää, pähkinää, gluteenia, maitoa, soijaa yms. Ne eivät silti ole tuotteen raaka-aineita, joten pienet määrät ovat tuotteissa ehdottomasti vahingossa, ja yleensä niitä ei ole ollenkaan. Merkinnät ovat niitä varten, jotka ovat erittäin herkkiä kyseisille ainesosille esim. keliaakikot ja todella allergiset ihmiset. Varmuuden vuoksi voit ostaa silti esim. gluteenittomia kaurahiutaleita, mutta muuten en kyllä hirveästi säikkyisi näitä merkintöjä. 🙂 Ja kuitua tulee gluteenittomalla ruokavaliolla kyllä tosi kivasti jos syö vain paljon kasviksia! Myös siemenet, pähkinät, linssit, pavut ja gluteenittomat viljat (esim. kaura, kvinoa) toimivat erittäin hyvänä kuitujen lähteenä. 🙂 Tsemppiä vatsaongelmien kanssa!

    • Juuri näin! Eli ”saattaa sisältää” tarkoittaa siis tuotteita joissa samalla tehtaalla käsitellään gluteenia minkä vuoksi tuotetta ei voida 100% gluteenittomaksi laskea. Kuitua tosiaan saa runsaasti juurikin kasviksista ja hedelmistä sekä erilaisista siemenistä ja muista kasvikunnan tuotteista sekä viljoista kuten Sanni hienosti jo opastikin 🙂 Itse tykkään käyttää paljon pellavan- ja chiasiemenistä sekä psylliumista tehtyä vanukasta, joka hellii vatsaa.. nam!

    • Hei!
      Löysin juuri blogisi ja vaikuttaa hyvältä! Olen siirtymässä vatsa-oireiden vuoksi gluteiiniton/maidoton/sokeriton-kokeiluun. Laittaisitko tuon yllä mainitsemasi chia-siemen vanukkaan ohjeen tänne .)
      Kiitti!! ja ihanaa syksyn jatkoa!!

    • Mä käytän ainoastaan luontaisesti gluteenittomia tuotteita ja kaurahiutaleetkin ostan gluteenittomana. Tosin jos meen esimerkiksi aamiaisbuffettiin, jossa on kaurapuuroa, niin saatan syödä sitä JOS mitään muuta ns. varmasti gluteenitonta ei ole. En siis yleensä saa oireita ei-gluteenittomista kaurahiutaleista, mutta haluan pelata varman päälle sillä omat oireet gluteenialtistuksesta on aika tuskaset 🙁 Jos jotain erityistä huomioisin niin muiden, gluteenittomien, viljojen käytön! Ne on nimittäin hyvä E-vitamiinin lähde jota saa paljon esimerkiksi riisistä. Kyseinen vitamiini on tosi tärkeä aivojen toiminnalle ja hermostolle, mutta sitä esiintyy vain oikeastaan viljoissa jonka vuoksi en suosittele välttämään niitä täysin.

  3. Vaikka mä suhtaudun pitkälti ruokaan samaan tapaan kuin sä, niin koitan suhtautua päivä päivältä yhä rennommin. Ei ruoka oikeesti yleensä tee mitään pahaa meidän elimistössä (poissuljetaan sairaudet kuten keliakia). Ajatus ruoan haitallisudeesta on mielestäni vaarallisempi kuin itse ruoka, koska mielen voima on kuitenkin melkein aina voimakkaampi, kuin yksittäinen ranskalainen tai irtokarkki.
    Jotkut ruoat kieltämättä tekevät enemmän hyvää kuin toiset, ja siksi pyrinkin suosimaan niitä kaikkien mahdollisuuksien mukaan.
    Elintarviketieteitä opiskellessa olen oppinut, että maidon pastöroinnille on oikeasti syynsä, nimittäin ruokamyrkytysten estäminen. Homogenointi puolestaan on aika turhaa. Ja vaikka maitotuotteita en juuri kotiini ostakaan, ei niitten nauttiminen ravintolassa tai kylässä ole mikään ongelma.
    Kotona on niin helppo syödä hyvin puhdasta ja terveellistä ruokaa, mutta aina kun lähtee vähän pidemmälle niin väkisinkin tulee tilanteita, joissa niitä ituja ja siemeniä ei välttämättä olekaan tarjolla. 🙂 Ja silloin tavoitteenani on vain miettiä vähemmän ja elää enemmän.
    Kiitos blogistasi ja kivaa kevättä! 🙂

  4. Todella mielenkiintoinen postaus, kiitos siitä! Minua kiinnostaisi kuitenkin miten saat kalsiumin ja proteiinin tarpeen täyteen ilman maitotuotteita? Itse olen tottunut syömään rahkaa joka päivä ja siitä irtautuminen tuntuu hankalalta. Haluaisin silti kovasti ryhtyä maidottomaan ruokavalioon, koska minua kiinnostavat sen vaikutukset hyvinvointiin 🙂

    • Joo, tuota postausta onkin toivottu paljon! Ja aionkin toteuttaa sellaisen ruokapäiväkirjan muodossa 🙂 Suosittelen lämpimästi maidotonta! Eikä kyseessä oo mitenkään ”tylsä” tai kovinkaan rajaava ruokavalio vaan päinvastoin: se avaa aika paljon ovia kaikille uusille, ihanille jutuille ja makuelämyksille.

  5. Naulankantaan! Mä oon ihan samoilla linjoilla sun kanssa, eikä sun ruokavalio tee susta outoa. Mun mielestä on tyhmää, että ihmiset arvostelee puhdasta ja ravitsevaa ruokavaliota ja katsoo kieroon, jos et halua syödä maitotuotteita. Okei, kärjistin vähän, mutta ymmärrät varmaan mitä tarkoitan. Oon itse lähiaikoina miettinyt, että miksi ihmeessä se menee näin päin? Miksi ne, jotka luultavasti kärsivät vatsavaivoista ja maitotuotteiden aiheuttamasta turvotuksesta, saavat arvostella niitä, jotka pitävät kropastaan huolta ja miettivät mikä sille on parasta? Ja siis joo, tiedän toki, ettei kaikille sovi gluteeniton ja maidoton ruokavalio, mutta siitä oon varma, ettei prosessoitu ja lisäaineita täynnä oleva ruokavalio sovi kenellekkään. Siksi siis ihmettelen, miksi terveellisyys ja se, että pitää itsestään huolta saa muut ihmiset niin katkeriksi? Jokaisella on ihan yhtäläinen mahdollisuus tehdä valintoja ja silloin ei ole mielestäni oikein katsoa kieroon, jos joku poikkeaa hieman siitä ”normaalista”.

    • Todellakin ymmärrän mitä tarkoitat! Sen vuoksi oikeastaan vähän tätä tekstiä kirjoitinkin – avatakseni myös ”arvostelijoille” uusia näkökulmia 🙂 Mä veikkaan, että katkeruus pohjautuu siihen omaan laiskuuteen/välinpitämättömyyteen omaa terveyttään kohtaan. Yleensä kun sitä rupeaa arvostamaan vasta siinä vaiheessa, kun sen on lähes menettänyt.. Ja toiset ihmiset nauttii erilaisista jutuista, mutta jokainen tavallaan ja ne jotka on tyytyväisiä omiin valintoihinsa ei myöskään onneksi osoittele muita sormella. Esimerkiksi yks mun parhaista ystävistä tupakoi, viettää viikonloput baarissa ja syö pitsaa ja me molemmat annetaan toistemme olla mitä ollaan sillä kumpikin tekee juttuja omasta halustaan ja on tyytyväisiä tapaansa elää. Jokainen tavallaan 😉

    • Niimpä! Ja jep, sitä katkeruutta se varmaan onkin. Se vaan tuntuu inhottavalta, jos joku arvostelee sulle tärkeitä asioita eli just omaa hyvinvointia ja sen ylläpitämistä. Mutta oot ihan oikeessa ja on ihan parasta, että pidät tätä blogia niin ehkä ihmiset alkavat pikkuhiljaa avaamaan silmiään vähän enemmän tän asian suhteen!:)

    • Sepäse.. Harvemmin sitä vaan ihmiset aattelee toisten näkökulmista asioita – se on surullista. Ja sitten just onnistetaan pahottamaan toisten mieliä 🙁 Mut joo toivotaan, että onnistun siinä edes pienissä määrin.. työnsarekaa nimittäin on aika paljon, hah! 😀

  6. Tosi hyvä ja mielenkiintoinen postaus Aino!
    Et sä ole outo. Jokainen syö, juo ja elää tavallaan ja oma hyvinvointi on ehdottomasti kaiken a ja o. Jos toi sopii sulle, niin that´s it. Muut ajatelkoot mitä haluaa!
    Millä sä muuten varmistat riittävän proteiinin saannin?
    Mä aloitin puoli vuotta sitten elämäntaparempan, joka on tuottanut huikeita tuloksia. Itse kuitenkin saan välillä harmaita hiuksia noista proteiinihommista, syön paljon rahkaa ja aika-ajoin se aiheuttaa just finnejä ja vatsanprobleemia.. Mutta mitä tilalle? Hmm.

    • Kiitos Linta 🙂

      Mä syön paljon siemeniä, jonkinverran pähkinöitä, sekä papuja, linssejä ja kvinoaa. Sen lisäksi käytän riisiproteiinia ja kananmunaa sekä tietty myös kalaa. Myös kaurassa ja riisissä on proteiineja, joita ei kantsi unohtaa 🙂 Yks hyvä rahkankorvike on esimerkiksi tehdä vanukas chian+muista siemenistä sekä riisiproteiinista, jolloin saat runsaasti proteiineja sekä hyvä kuituja ja rasvoja! Nams 🙂

  7. Gluteenittomana vegaanina saan usein kuulla kommentteja ruokavaliostani mutta oon päättänyt antaa sen olla häiritsemättä. Syön miten syön koska se on omiin arvoihini sopivaa ja saa minut voimaan parhaiten (ja tietysti on myös herkullista!) ja sen takia en jaksa välittää jos muita häiritsee miten minä tahdon syödä:)
    http://www.karhusportscience.com

    • Just näin! Hyvä asenne 🙂 Ajatellaan siis ihan samoin – silti mua ihmetyttää, miten jotku ihmiset aina vaan jaksaa ”ihmetellä”… hah! 😀

  8. Hei!
    Mielenkiintoinen postaus. Itsekin olen miettinyt viljojen jättämistä ruokavalista, mutta sitä ennen otan selvää onko minulla todella keliakia. Olo ei meinaan ole ollut hyvä sen jälkeen kun on syönyt, jotain vehnäpitoista.

    Ihmeellistä, että samalla kun gluteenin aiheuttamat haitat ja sairaudet ovat kasvussa. Viljelijöille kehitetään vehnän siementä, että vehnä sisältäisi enemmän vehnänproteiinia eli gluteiinia, jolloin teollisuus voisi valmistaa kuohkeampia leivonnaisia.

  9. Hei!
    Hyvä ja mielenkiintoinen postaus! Meillä noudatetaan lasten sairauksien ja allergioiden vuoksi mm. maidotonta, munatonta, soijatonta, kotim.viljatonta ruokavaliota ja sen myötä myös perheen aikuisten hyvinvointi on parantunut selvästi. Epämääräiset, satunnaiset vatsaoireet ovat jääneet pois ja tuntuisi, että ihan perusflunssatkaan eivät enää iske samalla tavalla kuin ennen.
    http://www.kaiketonta.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 6
Tykkää jutusta