Jäätelökauden avaus: Sateenkaarijäätelö

Helle, aurinko ja lämpö! Jee, kesä on vihdoinkin saapunut ilostuttamaan meitä läsnäolollaan! Sen kunniaksi voitaisiinkin korkata jäätelökesä, eikö vaan? 😉

Jäätelönrakastajana mä tietysti kannatan ideaa ja myönnän ottaneeni jo pienen varaslähdön. Kuluneiden viikkojen illat on menny kiivaasti kesän uuden hittireseptin kehittelyssä ja mikä onkaan ihanampaa kuin herkutella jäätelöä päivittäin ilman minkäänlaisia omantunnontuskia.. Onneksi se on mahdollista, kun koostaa reseptinsä pelkistä hyvisraaka-aineista!

Raaka-aineita oikein yhdistelemällä jäätelöistä ei edes huomaa, ettei ne oikeasti ole lähelläkään ”tavisjäätelöitä” sillä maun viedessä mennessään kaikki muu unohtuu! Suosikeiksi on tähän mennessä noussut kaksi: suolakaramelli ja sateenkaarijäätelö, joista jälkimmäiseen saatte reseptin nyt.

Sateenkaarijäätelö on yhtä värien ilottelua ja tän reseptin myötä haluan inspiroida teitä myös omienkin luomuksienne luonnolliseen värjäilyyn! Luonto on nimittäin täynnä mitä ihanampia värejä ja niitä yhdistelemällä voi saada vaikka minkälaisia taideteoksia aikaan. Tän sateenkaarijäätelön kanssa voit lähteä maltillisesti liikkeelle ilman sen kummempia venkslauksia, sillä tää toimii aika puhtaasti ”soseuta ja sekoita” -tekniikalla.

Ja raaka-aine listaa katsoessa ei kannata pelästyä jos jonkin maku ei houkuttele: mä nimittäin lupaan, ettei mikään niistä maistu läpi! Joten rohkeasti vaan kokeilemaan ja muistakaa: aina on helpompi aloittaa vähästä ja lisätä pikkuhiljaa, entä ottaa ylimääräistä pois 😉

SATEENKAARIJÄÄTELÖ

4 pakastettua banaania
1 dl kookosmannaa
2 dl vettä
1 dl heraproteiinia, vanilja*
2 tl punajuurimehujahetta
1/2 tl spirulina-jauhetta
1/4 tl kurkumaa

Aloita blendaamalla vesi, kookosmanna ja vaniljanmakuinen heraproteiini tasaiseksi. Lisää joukkoon pakastetut banaanit ja jatkaa blendaamista.  Jaa valmis jäätelömassa kolmeen kulhoon ja sekoita yhteen punajuurimehujauhe, toiseen spirulina ja kolmanteen kurkuma. Lusikoi jäätelömassat vuoron perään samaan kulhoon, niin että värit eivät sekoitu keskenään ja nosta puolen tunnin ajaksi pakkaseen hyytymään.

*Heraproteiini tuo jäätelöön kermaista kuohkeutta ja pehmismäistä rakennetta. Saat siitä vegaanisen jättämällä sen pois ja se on täysin ok ja voitkin huoletta jättää sen pois! Samalla kannattaa vähentää myös veden määrää puolella desillä.

Ihanaa alkavaa jäätelökesää teille jokaiselle! <3

Allekirjoitus

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

Tuorepastaresepti ja iloa, energiaa ja terveyttä entsyymeistä

”Puoli kiloa päivässä” on varmasti  monelle suomalaiselle tuttu lausahdus, mutta kuinka moni oikeasti syö sen mukaan? Tai kuinka moni tietää miksi ihmisen edes pitäisi syödä kasviksia, vihanneksia ja marjoja?

Mä luulin pitkään tietäväni mistä on kysymys, kunnes pari vuotta sitten mun silmät avautui asialle ihan eri tavalla. Syön nykyään itse nykyään todella kasvispainotteisesti ja yleisesti vielä hyvin pitkälti kaiken vielä raakana, vaikka siitähän ei kyseisessä lausahduksessa ole mitään mainintaa – vaikka ehdottomasti pitäisi. Tuo puoli kiloa vihanneksia, hedelmiä ja marjoja päivässä tarkoittaa noin 15-20% päivittäisestä kokonaisruokamäärästä, ja todellisuudessa meillä toteutuu siitä noin 10-15% – ja mä vähän pelkään, että suurin osa tuosta vähästäkin määrästä syödään kypsennettynä.

Tämä on sinällään aika huolestuttavaa, sillä monet asiaan perehtyneet professorit suosittelevat raaka- ja tuoreravinnon määräksi 50%, jotkut jopa 70% päivän kokonais ruokamäärästä. Ai miksikö? Ruokien yletön kuumakäsittely nimittäin tuhoaa taitavasti ruoasta tärkeitä vitamiineja, antioksidantteja ja fytokemiaakelja sekä erityisesti tuoreravinnon entsyymejä, jotka kestävät vain +42 asteen kuumennuksen.

Ja tänään me perehdytäänkin hieman näihin entsyymeihin, sillä niillä on paljon isompi merkitys meidän hyvinvoinnille ja terveydelle kuin edes osataan kuvitellakkaan. Itseasiassa monen tutkimuksen mukaan ravinnon suurin terveys- ja parantamispotentiaali piilee nimenomaan kuumentamattomissa ruoka-aineissa. Jos meidän ravinnon kehitystä pohditaan tässä suhteessa niin kehitys on valitettavasti mennyt väärään suuntaan jo vuosikymmenten ajan.

Useimmat jotka on kuulleet entsyymeistä mieltää ne usein ainoastaan ruoansulatuksellisina tekijöinä, mutta todellisuudessa niiden rooli on paljon suurempi: ne mahdollistava, käynnistävät, nopeuttavat ja säätelevät biokemiallisia reaktioita. Itseasiassa useimmat biologiset reaktiot on entsyymien aikaansaamia. Entsyymit vaikuttavat aineiden pilkkoutumiseen ja liittymiseen muihin aineisiin, mahdollistaen kaiken aineenvaihduntatyön elimistössä, uuden rakentamisessa, terveystasapainon säilyttämisessä ja korjaamisessa.

Ruoan ravintomolekyyleiksi sulattavien ruoansulatusentsyymien lisäksi meillä on siis myös aineenvaihduentsyymejä, jotka nimensä mukaan pitää huolen, käynnistä ja ylläpitää kaikkia lukemattomia aineenvaihduntaprosessejamme tuottaen mm. lämpöä ja energiaa aivoille, hermostolle, keholle, lihaksille sekä kehon vaurioden korjaamiseen ja uuden rakentamiseen ihan solutasolta lähtien.

Näiden lisäksi on myös olemassa ruokaentsyymejä, jotka meillä on tänään suurennuslasin alla. Tuore, kypsentämätön ravinto nimittäin sisältää niitä runsaasti ja kun ne syödään ensin ne jää mahalaukun yläosaan esisulamaan sisältämiensä ruokaentsyymien avulla. Tää esisulatus helpottaa huomattavasti varsinaisten  ruoansulatusentsyymien työtä, joita tarvitaan vain kolmannes verrattuna siihen jos ruoka olisi ollut kypsennettyä!

Raa’at ja puolikypsät hedelmät ja marjat kypsyvät nimenomaan näiden omien entsyymiensä avulla muutamassa päivässä huoneenlämmössä, jolloin myös entsyymien ja muiden tärkeiden ravinteiden määrä lisääntyy. Sama tapahtuu idättämisessä! Yksi hyvä esimerkki tästä on Foodinin riisiproteiini, jonka ravinnepitoisuus saadaan nousemaan jopa sadoilla prosenteilla kun riisi ensin idätetään mikä aktivoi sen entsymaattista toimintaa. Kaikki nämä raakaravinnon ruokaentsyymit nähdään ravitsemuksen energeettisenä lisätekijänä, lisäten ravinteiden määrää ja säästäen elimistöltä energiaa!

Tuoreet ja keitetyt kalorit eivät olekaan samanveroisia ja yhtä arvokkaita, sillä tuoreet säästää energiaa ja jättäen sitä enemmän muihin kehon tärkeisiin elimintoimintoihin mikä on niin aineenvaihdunnan kuin terveytemme kannalta hyväksi. Hapattavilla entsyymeillä puolestaa on myös tärkeä tehtävä luoden edellytyksiä terveen suolistobakteeriston lisääntymiselle, mutta sitä asiaa käsitellään tarkemmin sitten ihan omassa postauksessaan.

Ihmisen syödessä elimistö asettaa ruoansulatuselmistiön prioriteettilistallaan ykköseksi, ja kun ruoka on tuoretta ja kypsentämätöntä sisältäen runsaasti ruokaentsyymejä se tarvitsee vähemmän kehon itse tuottamia entsyymejä mikä luonnollisesti säästää energiaa! Tuoreruoan avulla voidaan siis päivittäin säästää paljon energiaa, ja käyttää se ruoansulatuksen sijaan kehon rakentamis-, korjaamis- ja uudistamisenergiaksi. Näin voidaan myös säästää enemmän energiaa sairauksien tehokkaampaan torjumiseen ja terveystasapainon säilyttämiseen 🙂

Yksipuolinen, kuumennettu ruoka puolestaan toimii kehossa hyvin todennäköisesti täysin päinvastaisesti lisäten kehon energiantarvetta entsyymien muodostamiseen, mikä heikentää elimistön korjaustoiminta ja nopeuttaa kehon vanhenemista.

Tuore/raakaravinnon sisältämistä entsyymeistä saatu hyöty on siis moninkertainen – oli sitten kyse kenestä tahansa! Aktiivisten ihmisten on hyvä tiedostaa, että proteiinisynteesistä 50% käytetään entsyymien valmistamiseen. Tämä kaikki säästö näkyy tietysti myös aineenvaihduntaenstyymien hyväksi, jolloin ne saavat paremmat mahdollisuudet hoitaa tehtävänsä entistä täydellisemmin ja tehokkaammin!

Jos mietitään ihan ruoansulatuksellisia asioita ja sitä, miten entsyymit vaikuttaa ravinnon imeytymiseen niin siinä niillä on tietysti tärkeä. Eri entsyymit hajottavat hiilihydraatteja, proteiineja ja rasvoja eri ruoansulatuksen vaiheissa – ilman niitä ruoka ei pilkkoudu ravintomolekyyleiksi, eikä ne pääse imeytymään verenkiertoon ja siten meidän elimistömme käyttöön. Monessa tapauksessa outo väsymys, selittämättömät oireilut ja vatsavaivat on kaikonneet, kun ollaan keskitytty ruoansulatusentsyymien aktivointiin ja lisäämiseen 🙂

Tuoreravinto on ollut myös tärkeä osa monilla klinikoilla jo vuosisatojen ajan erilaisten hoitojen yhteydessä. Sen parantava voima perustuu ravinteiden lisäksi tuoreruoan helppoon sulavuuteen minkä vuoksi ruoansulatus ja aineenvaihdunta pääsee helpommalla ja vähemmällä energian käytöllä, jolloin myös elimistön entsyymienergiaa säästyy enemmän kohdisettavaksi kehon parannukseen ja korjaukseen. Tällöin kehon rakentavat entsyymit ja jäte-entsyymit pääsevät tehokkaamin tasapainottamaan elimistöä ja tekemään parannustyötä solutasolta lähtien.

Vaikka nyt toivottavasti innostuitkin raakaravinnosta aivan uudella tavalla niin haluan muistuttaa siihen tottumattomille, että tuoreravinnon määrää kannattaa lisätä  vähitellen ja asteittain jotta suolisto pysyy tässä muutoksessa perässä 🙂

Loppuun vielä haluan jakaa teille ihanan tuorepastan reseptin:

YRTTINEN KESÄKURPITSA-HAMPPUPASTA

kesäkurpitsa
kaksi tomaattia
kuusi aurinkokuivattua tomaattia
0,5 dl kuorittuja hampunsiemeniä
100g pinaattia
ruukku basilikaa
0,5 dl oliiviöljyä
ripaus suolaa

Spiralisoi kesäkurpitsa pastaksi. Lisää muut raaka-aineet blenderiin ja sekoita ne tasaiseksi kastikkeeksi. Lisää kastike kesäkurpitsapastan joukkoon, sekoita ja nauti!

Raakaruoka sisältää siis tärkeiden entsyymiensä lisäksi vielä kaikki muutkin hyvät jutut kuten vitamiinit, fytokemikaalit, antioksidantit, kivennäisaineet ja niin edelleen 🙂 Ja kaikenlisäksi sitä on vielä superhelppoa valmistaa! Tämänkin pastan suikaloin helposti Wilfan superkätevällä spiraalileikkurilla samalla kun kastike surisi blenderissä: ja alle viidessä minuutissa mulla oli ravitseva ja herkullinen annos edessäni. Nam! 

Pakko muuten kehua, että tuo spiraalileikkuri on paras mitä mulla on ollut sillä se toimii ihan jokaiseen kasvikseen, vihannekseen ja hedelmään mihin oon sitä kokeillut tehden aina vaivattomasti kaunista jälkeä – ja sain sen avulla hyödynnettyä jopa parsakaalin varrenkin. Ehdottomasti yks mun keittiön lemppareista!

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa