Kuka olisi uskonut?

Hyvää syntymäpäivää, minä! Vau. Tänään tuli mittariin täyteen maagiset 27-vuotta ja ei voi kyllä muuta sanoa, että onpahan ollut vuosi. Tässä iässä syntymäpäivät ei sinällään tunnu enää miltään, mutta näinä päivinä on aina hauskaa pysähtyä hetkeksi miettimään kulunutta vuotta ja omaa elämäänsä.

Ja tänään se nostaa ihan valtavan leveän hymyn mun kasvoille.Nuorempana ajattelin, että menisin naimisiin 26-vuotiaana. Jotenkin aikaisemmin pidin tätä ikää ”aikuisena” ja aikuiseen, tasapainoiseen ja onnelliseen elämään mun mielessäni tietysti kuului mies, omakotitalo ja kaikkea muuta idyllistä. Jotenkin tää ajatus iskostui niin syvälle muhun itseeni, että siitä on ehkä ollut vaikeinta päästää irti – tajuta, etten ole epäonnistunut tai yksinäinen vaikka alkuperäinen ajatus mun omasta onnesta oli erilainen.

Onnea kun on niin monenlaista. Hassua on, etten sillon edes osannut kuvitellakkaan kuinka onnellinen voisin olla muuten. Oon onnellinen, että oon aina rohkeasti tehnyt asioita omalla tavallani – kyseenalaistaen ne omat kuvitelmani ja haaveeni. Jos en olis tehnyt niin, en olis nyt tässä. Oon siitä onnekas, ettei mun onni vaadi mitään glitteriä tai glamouria. Se koostuu ihan tavallisista, arkisista asioista. Ja sitten ne kaikki satunnaiset glitterit ja glamourit – ne tekee mun elämästä entistä kivempaa silloin kun sattuvat kohdalle, mutta ei kuitenkaan määritä mun onnea. Sillä sen teen minä itse <3

Ihanaa viikonloppua!

Rakkaudella,
Aino


Päivittäistä inspiraatiota ja oivalluksia mun muissa kanavissa:
IG @makelaino
FB RAWinto

Energisempi, onnellisempi, kärsivällisempi

Ismo on asunut mun luona nyt kolme viikkoa ja musta tuntuu, etten oo pitkään aikaan ollut näin onnellinen. Oikeasti. Niin se vaan yks pieni jatkuvasti häntäänsä heiluttava karvakorva voi mullistaa yhden ihmisen maailman <3

Toki mun onnentunteeseen vaikuttaa varmasti myös Ismon myötä tasaantunut päivärytmi ja muuten keveämmältä tuntuva arki. Mun on pakko myöntää, että oon viime vuosien suorituskuplassa antanut työn teolle aivan liian ison arvon ja sen vuoksi oonkin herkästi ottanut harteilleni muille kuuluvia hommia ihan vaan siksi, koska olen voinut (ja halunnut) auttaa.

Nyt kun Ismo on tullut kotiin ei työ ole mulle enää ykkösprioriteetti. En enää vahingossa unohdu töihin, vaan työpäivän päätteeksi lähden innolla kotiin jossa mua ollaan ilolla vastassa. Musta tuntuu, että sen vuoksi oon myös töissäni tehokkaampi ja paremmalla tuulella, mikä on ihan superia koska mulla on niin kiva työ ja huiput työkaverit 🙂

Okei. Mä olen siis onnellisempi kuin aikoihin ja mun kämppiskin totesi, että mä olen nykyään paljon energisempi – ja se on ihan totta! Mä eilen ihan oma-alotteisesti jopa siivosin kotona. Ja laitoin ruokaa. Ja leivoin raakakakun. En siis viettänyt suurinta osaa viikonlopusta sängyn pohjalla selviten univeloista sillä niitä ei enää oo! Kiitos stressittömämmän elämän.

Muita parhaita asioita koiran kanssa elämisessä:

♡ Koiran aito onnellisuus mitä pienemmistäkin jutuista ja se pyyteetöön rakkaus, mitä sillä on ihmistä kohtaan. Se saa unohtamaan kaikki pienet (ja vähän isommatkin) murheet.

♡ Tulee oltua paljon enemmän ulkona ja etenkin metsässä! Luonnon helmassa, kaikessa rauhassa ja täysillä mukana hetkessä (eikä kuten yksinään lenkkeillessä eli kavereiden kanssa puhelimessa juoruillessa, haha!).

♡ En pysty puhumaan Ismosta ilman, että hymyilen. Oon yrittänyt mutta se ei vaan onnistu.

♡ On ihan parasta mennä nukkumaan koira kainalossa, varsinkin silloin kun on kylmä.

♡ Ismoa kouluttaessa oon oppinut itse taas kärsivällisemmäksi ja vitsit sitä tunnetta, kun hommat alkaa sujumaan! Ja PSST… koira on helpompi kouluttaa kuin mies.

♡ .. samalla kun oon oppinut kärsivällisemmäksi, oon myös muistanut saman kärsivällisyyden omaan tekemiseeni. Vois kai sanoa, että suhtaudun itseenikin entistä lempeämmin?

♡ Koiran kanssa ulkoilessa ihmiset ottaa paljon enemmän kontaktia ja tulee juttelemaan. Ja se on kivaa!

♡ Koska koiran kotiutumisen myötä oma ”vapaa-aika”* on enemmän kortilla niin en voi enää mennä treenaamaan ihan milloin haluan. Niinpä treeneistä tulee otettua enemmän irti ja keskityttävä enemmän tekemiseen!

♡ .. * ja se vapaa-aika koirankin kanssa on niin antoisaa! On niin kivaa, kun arjessa on ystävien ja treenaamisen lisäksi jotain muutakin kivaa mitä harrastaa ja sellaista, josta molemmat nauttii ja siinä sivussa jopa oppiikin uutta 🙂

Niin, en vaihtais tätä kyllä mihinkään <3 

Xoxo,
Aino


Päivittäistä inspiraatiota ja oivalluksia mun muissa kanavissa:
IG @makelaino
FB RAWinto