Kun elämä alkaa

Moikka! Tuntuu niinkuin en olis kirjoitellut teille ikuisuuteen, mutta oikeastihan mun tietokone oli suljettuna vain neljä päivää – ja se neljä päivää teki ihmeitä. Oon tänään ollut aamusta asti täynnä virtaa ja energiaa, ja se on kyllä näkynyt ja tuntunut ihan jokaisessa solussa. Tänään myös starttasin mun pienen kokeilumuotoisen ”kevätprojektin” ja jää nähtäväksi, että syntyykö sen seurauksena jotain raportoimisen aihetta teillekkin 😉

Palataan niihin juttuihin sitten myöhemmin, ja palataan nyt itse aiheeseen eli otsikkoon. Viime viikolla mun syntymäpäivänä kerroin ettei musta tuntunut miltään. En juhlinut, enkä oikeastaan tehnyt edes mitään erikoista vaan illalla kymmenen tunnin työpäivän jälkeen menin yksin kotiin, laitoin musiikit täysille ja pidin tunnin pakkausbileet minkä jälkeen vedin lenkkarit jalkaan, laitoin äänikirjan pyörimään ja lähdin iltakävelylle kohti avantoa.

Tein siis juuri sitä, mitä mä sillä hetkellä kaipasin ja mikä tuntui musta hyvältä – enkä sitä mitä mä ajattelin että mun pitäisi mun syntymäpäivänä tehdä. Oikeastihan se oli vain yksi päivä muiden joukossa. Omalla tavallaan tosi mahtava ja täynnä pieniä hyviä hetkiä – ja ne oli niitä, mitkä teki päivästä ihmeellisen – ei se, että mä täytin vuosia. Ihan samalla lailla jokaisessa päivässä on läsnä ne pienet hetket, onnistumiset, vastoinkäymiset ja tunneskaalat laidasta laitaan ja juuri niistä ne isot asiat rakentuu – ja sitä mä itse kutsun merkitykselliseksi elämäksi.

Elämä tapahtuu kokoajan, joka hetki ja kaikkialla. Ja siellä omassa kuplassa sulla on mahdollisuus kokea vain se, mitä siellä kuplan sisällä tapahtuu.

Varmasti parasta, mitä mä oon lyhyen elämäni aikana oppinut on ollut oppia olemaan läsnä ja ennenkaikkea olemaan rehellinen itselleni. Ja miten sen kautta oon oppinut päästämään irti kaikesta turhasta. Oletuksista, odotuksista ja niiden luomista paineista. Niitä nimittäin tää yhteiskunta luo meille jatkuvasti, tai ehkä ennemmänkin se antaa meille eväitä niiden luomiseen – sillä kukaanhan ei niitä meidän puolesta omaan päähämme istuta.

Kaiken hälinän keskellä on helppo sokaistua ja lähteä laput silmillä seuraamaan ajatuksia siitä ”mitä meidän pitäisi tehdä”  unohtaen se oikeasti tärkein asia. Silloin voi usein ollakkin järkevämpää lyödä jarru pohjaan ja istahtaa hetkeksi kannon nokkaan miettimään ”mitä mä haluaisin tehdä”. Hidastamalla tahtia on myös helpompi huomata mitä ympärillä tapahtuu ja kokemuksesta voin kertoa, että silloin sun elämässä vasta alkaakin tapahtua!

Kuinka huomaat ajautuneesi mieltä avartaviin keskusteluihin. Miten oven avaaminen vanhukselle onnistuu tekemään teidät molemmat onnellisiksi. Kuinka yhtäkkiä huomaatkin olevasi joka paikassa oikeaan aikaan, aina siellä missä tapahtuu ja elämä on mahdollisuuksia täynnä.

Vaikka kuinka hienoa onkin saavuttaa asioita ja saada piirrettyä rakseja seinään, niin siihenkin suohon voi tipahtaa liian syvälle. Aivan kuten kaikessa, liika on aina liikaa. Jos elämä on päivästä toiseen ja aamusta iltaan pelkkää kaavamaista suorittamista ja täydellisuuden tavoittelua eikä rutiinit anna varaa heittäytyä mukaan arjen pieniin hetkiin, voit sulkea itseltäsi ovia joiden takaa voi löytyä jos jonkinlaisia aarteita. Ikinä ei voi tietää mitä elämä on suunnitellut sun varalle, mutta sen saa selville vain heittäytymällä mukaan sen vietäväksi!

Oon toki itsekkin elänyt aikataulujen ja suunnitelmien orjana milloin mielessäni maine ja mammona, milloin alhaisempi rasvaprosentti. Ne kokemukset on näyttäneet mulle kuinka vahva mielenvoima mulla on, mutta vielä voimakkaammin oon oppinut ettei minkään asian takia kannata laittaa elämää ”tauolle”. Elämä ei tapahdu sitten kun, eikä syntymäpäivinä tai jouluna, vaan joka päivä – ne mahdollisuudet, aidot kohtaamiset, onnekkaat ja onnettomat sattumat jotka saa meidät tuntemaan olevamme elossa ja olomme merkitykselliseksi jää huomaamatta jos suoritetaan arkeamme silmät sidottuina.

Ja uskokaa tai älkää, nyt kun oon alkanut pääsemään irti suorituspaineista on myös kaikki mun tekeminen alkanut tuottaa parempaa tulosta – ja mä uskon, että se johtuu puhtaasti siitä etten enää tuhlaa aikaa asioihin jotka mua ei vois vähempää kiinnostaa.

Ihanaa ja energistä uutta viikkoa,

PS. Huh! Tuntuipa hyvältä taas kirjoittaa.

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

Pieniä, isoja juttuja

Kun on kaukana poissa kotoa korostuu niiden pienten asioiden merkitys, jotka omassa arjessa tuntuu ”itsestäänselviltä”, mutta onkin oikeastaan todella kantavia voimavaroja. Ne on juttuja, joita ollaan opittu, ja jotka on juurtuneet rutiineiksi meidän arkeen – eikä välttämättä edes osata arvostaa niitä tarpeeksi sillä niistä on tullut meille niin itsestäänselvyyksiä.

Mulla on viisi tärkeintä päivittäistä juttua, jotka on vaikuttaneet hyvin positiivisesti mun elämään ja ilman niitä, mun elämä vois olla hyvin erilaista. En aina noudata niitä mitenkään ”orjallisesti”, mutta jos unohdan ne vähänkään pidemmäksi aikaa rupean huomaamaan sen olossani – ja palaan takaisin entiseen hyvin nopeasti 😉

♥ Kiitollisuuspäiväkirjan kirjoittamisesta on moni varmasti kuullut hyvää ja joskus ehkä jopa kokeillutkin. Mä oon aloittanut sen pitämisen ainakin viisi kertaa ja yleensä se on aina jossain vaiheessa unohtunut.. Oonkin huomannut, että kynä ja paperi ei toimi mulla tähän tarkoitukseen vaan oon ladannut mun puhelimeen ”Grateful” -sovelluksen. Se on ihan paras! Joka ilta se kysyy multa puoli kymmenen aikoihin mikä on tehnyt mun päivän aikana iloiseksi ja kaiken kivan lisäksi voin laittaa mukaan myös kuvia 🙂

Kiitollisuuden aiheiden kirjaaminen ei oo mitään hömppää, vaan sen on tutkitusti huomattu vaikuttavan positiivisesti niin oman kuin lähiympäristönkin mielialoihin! Eräässä tutkimuksessa selvisi, että jos työpaikalla yksi ihminen kirjoittaa ylös kiitollisuuden aiheitaan se voi vaikuttaa jopa työkavereiden perheeseen 😀 Aika huikeaa! Ja tietysti on aina kiva mennä nukkumaan hyvillä mielin, kun on saanut päivästä kaikki kivoimmat jutut viimeisenä mieleensä 🙂

♥ Pätkäpaasto tekee mut energisemmäksi, tehokkaammaksi ja olon kevyeksi! Reissuissa siihen ei aina pysty keskittymään, sillä matkustaessa ei aina oo ruokaa tarjolla juuri silloin kun haluaa. Silloin siis tietysti syödään silloin kun ruokaa on tarjolla, mutta kotona ja arjessa se on kyllä yks mun parhaista kavereista 😀

Meditoinnin opettelu otti mulla aikansa, mutta se kannatti. Yleensä meditoin töissä silloin, kun muut pitää lounastaukoa – eli tavallaan annan aivoilleni ravintoa ja energiaa! Jo lyhyt kymmenen minuutin meditaatio, vaikkapa Headspacen avulla, virkistää ja parantaa keskittymiskykyä huimasti! Se parantaa läsnäoloa ja saa isommatkin haasteet tuntumaan selätettäviltä mikä näkyy myös muuallakin kuin töissä, esimerkiksi treeneissä 🙂 Meditaatio myös parantaa stressinsietokykyä ja siten tehostaa myös immuunipuolustusta, joten hyödyt on paljon suuremmat mitä monet edes ajatteleekaan.

♥ #Disconnet -aika iltaisin aina vähintään klo 22 jälkeen on yks parhaista keinoista helpottaa nukahtamista ja syventää unenlaatua. Usein laitan puhelimen jo heti kahdeksan aikaan lentokonetilaan, mutta mun on pakko myöntää että joskus en yksinkertaisesti malta jos on joku hyvä keskustelu meneillään tai tulee inspiraatio kirjoittaa blogia 😉 Yleensä jätän lentokonetilassa olevan puhelimen keittiöön, jolloin se ei edes ole ”helposti saatavilla” minkä vuoksi mun on helpompi rauhoittua esimerkiksi värittämisen tai hyvän kirjan pariin.

Stimulanttien minimointi on mun pitta-keholle tosi oleellista, sillä rupean tosi herkästi käymään ylikierroksilla 😀 Lisäksi stimulantit, kuten kahvi, sekoittaa herkästi kropan luonnollista rytmiä kuten väsymyksen tunnetta ikäänkuin huijaten kehoa. Se tekeekin niin kutsutun oman kehon kuuntelemisen entistä hankalammaksi. Huomasin sen nyt itse taas talvella, kun hairahduin juomaan kahvia päivittäin (vaikka olin jo onnistuneesti pari kertaa sen lopettanut..:D) ja nyt kun oon viimeiset viikot Sri Lankassa ollut täysin kahviton en ajatellut palata enää takaisin entiseen! Kun keho väsyy se väsyy ja jos se ei piristy ulkoilmalla tai meditaatiolla, niin silloin lienee levon paikka 😉

Mitä arkirutiineja sulla on, joiden avulla saat päivistä enemmän irti? Jos haluat kokeilla jotain uutta ja tehdä siitä itsellesi rutiinin niin kokeile sitä seuraavan 30 päivän ajan! Tee siitä itsellesi haaste ja lupaa itsellesi vaikka joku kiva palkinto sen päätteeksi – lopuksi voit yllättyä, sillä palkinnon lisäksi oot todennäköisesti saanut osaksi arkeasi jonkin uuden voimaannuttavan elementin 🙂

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa