Sri Lanka – reppureissaajan paratiisi!

Vihdoin pääsen kertomaan teille oikeasti kunnon vinkkejä Sri Lankan valloitusta varten! Melkein jo ajattelin että näiden reissupostausten aika ”meni jo”, mutta eilen PING Helsingissä inspiroituessani tajusin näiden juttujen elävän niin kauan kuin maapallo pyörii ja ihmiset matkustelee.

Ensinnäkin: jos suunnittelet reissua Sri Lankaan, niin ihan loistava homma! Kyseessä on pieni maa, jossa on paljon nähtävää ja koettavaa – ja uskallankin väittää, että sieltä löytyy jokaiselle jotakin. Mä rakastuin luontoon ja ihmisiin sekä autenttiseen fiilikseen, mutta suurkaupunkien meiningistä en hirveästi viehättynyt mikä sinällään ei kyllä tullut yllätyksenä.

Koko maan kerkeää halutessaan kiertää läpikotaisin kolmessa viikossa. Ehkä yleisin reitti reissaajille on lentää Colomboon ja sieltä kiertää Kandyn ja Ellan sekä safarien kautta etelän rannoille, joita pitkin noustaan takaisin Colomboon. Itse tein reitin toisin päin ja olin siihen ratkaisuun tosi tyytyväinen, sillä sain ensin rentoilla ja latailla akkuja minkä jälkeen otin sisämaan muutamine vaelluksineen haltuun ennen kotiinpaluuta.

En siis itse kolmessa viikossa kuitenkaan kiertänyt koko maata, vaan otin rennommin ja nautiskelin olostani oleskellen aina fiiliksen mukaan joissain paikoissa hieman tarkoitettua pidempään – oon tosi tyytyväinen etten kiirehtinyt, vaan otin vähän rauhallisemmin. Varoitan – tää postaus on aika pitkä, mutta jos et ennätä nyt lukemaan juttua kokonaan niin lopusta löydät mun kootut vinkit!

Sri Lankan rannat on uskomattoman kauniita, hiekkarannat on paikoittain useita kilometriä pitkiä ja vesi kirkkaan turkoosia. Meren aallot on toki tosi voimakkaita, mutta ei se onneksi uimista haittaa – tuo siihen korkeintaan vähän lisää mausteita! Etelän rannat onkin loistavia surffikohteita, joista varmaan yks tunnetuimmista on Weligama missä itsekkin viihdyin.

Itse asuin kolmessa rantakylässä pidemmän aikaa: Unawatunassa, Mirissassa ja Tangalessa. Jokainen paikka oli ihan uskomattoman kaunis ja omalla tavallaan ihan mieletön!

Unawatunassa en viihtynyt päärannalla lähes ollenkaan, vaan kävin viereisillä Jungle Beachilla ja Wijaya Beachilla jotka oli paljon rauhallisempia ja miellytti enemmän omaa silmääni luonnollisuudellaan ravintoloiden loistaessa poissaolollaan. Unawatunassa majoituin La Boheme nimisessä hostellissa, jonka bongasin alunperin Instagramista ja se olikin mitä kotoisin hostelli! Suosittelen lämpimästi vierailemaan, jos reissaatte siellä päin 🙂

Joogasta kiinnostuneille puolestaan suosittelen tutustumaan Yoga with Asariin, jonka tunneilla kävin joka aamuna – ihan mielettömän inspiroiva tyyppi, jonka avulla mä ainakin löysin paljon rohkeutta ja voimaa itsestäni.

Mirissa oli ehdottomasti rantakylistä eläväisin! Siellä oli paljon paikallisia, mutta tietysti myös turistejakin eikä ihme, sillä ranta oli tosi upea. Mirissassa söin parasta paikallista ruokaa Dewmini Roti Shopissa ja jos joku joskus aikoo matkustaa Sri Lankaan, niin Mirissaan kannattaa mennä jo pelkästään tuon paikan takia! Enkä edes huijaa. Mirissasta on tosiaan lyhyt matka Weligamaan ja käytiinkin siellä pariin otteeseen. Hintataso Mirissassa oli vähän kalliimpaa kuin muualla, mutta onnistuttiin onneksi löytämään viihtyisä budettihostelli My Hostels 🙂

Mirissasta jatkoin matkaa Tangalleen, joka oli kaikista rauhallisin sesongin ollessa siellä hieman hiljaisemmassa vaiheessa mikä oli musta todella ihanaa. Ranta itsessään oli yli kahdeksan kilometriä pitkä ja koko päivän pystyi kuluttamaan kävelemällä sen päästä päähän – tosin kuumahan siinä tuli, haha! Yövyin todella viihtyisässä Vibes Guest Housessa, jota mulle itseasiassa suositteli eräs suomalainen johon törmäsin aiemmin reissulla ja olin mun valintaan tosi tyytyväinen 🙂 Rannalla oleilun lisäksi kävin katsomassa kilpikonnia, jotka yllätti mut koollaan!, sekä vuokrasin pyörän ja kävin tutustumassa myös muihin lähellä oleviin rantoihin ja kyliin.

Vaikka Tangalle oli hiljaisin niin ehkä juuri siksi tykkäsin siitä eniten. Siellä pääsin eniten kiinni paikalliseen kulttuuriin ja tutustuin parhaiten paikallisiin, mikä on musta aina parasta reissuilla 🙂

Rantojen jälkeen hyppäsin bussiin ja matkasin Ulawaladeen, pienen pieneen kylään joka on tunnettu lumoavasta safaristaan. Majoitun Secret Riverside Guest Housessa joka oli ihan ällistyttävän halpa laatuunsa nähden! Puhumattakaan perheen äidin kokkaustaidoista.. jo pelkästään sen vuoksi olisin voinut maksaa puolet ekstraa 😉 Safari itsessään oli aivan uskomaton kokemus ja todellakin käymisen arvoinen.

Safarilta jatkoin matkaani syvemmälle sisämaahan ja suuntasin Ellaan, vuoristokylään josta kaikki puhuivat! Kylä oli kaunis ja viihtyisä, mutta täynnä turisteja ja hinnatkin oli sen mukaiset.. Täällä me kiivettiin Ella Rockille ja käytiin Ravana Fallseilla, ja valloitettavaksi jäi vielä Little Adam’s Peak ja Ravana Cave eli aikaa siellä ois kyllä vaellusten puolesta saanut halutessaan kulutettua vielä enemmän. Ellassa kannattaa ehdottomasti majoittua Hipster’s Hideoutiin, joka on todellinen hyvän mielen hideout!

Paljon puhuttu junamatka sisämaan halki Ellasta Kandyyn on todellakin näkemisen arvoinen! Se oli kaunis. Henkeäsalpaava ja tuijotin maisemia ihan häkeltyneenä. Kuvia ei tosin tullut liiemmin otettua, vaan ennemminkin nautin fiiliksestä – mikä oli ihan järkevääkin, sillä eräs innokas kuvaaja onnistui tippumaan junasta.. Itse en matkannut junalla Kandyyn asti vaan jäin pois Hattonissa mistä matkasin kiipeämään Adam’s Peakille. Vaellus huipulle aloitettiin noin kahden aikaan aamuyöllä ja perillä oltiin parin tunnin päästä minkä jälkeen jäätiin odottamaan auringonnousua, joka oli henkeäsalpaavan kaunis. Todellakin jokaisen porrasaskelman arvoinen, vaikka välillä ylös kiivetessä sitä oikeasti mietti olevansa ihan hullu..

Viimeisenä etappina ennen kotiinpaluuta mulla oli Kandy, jossa viivyin vain vuorokauden verran. Majoituin täälläkin Hipsters Hideoutissa, joka oli loistava valinta: paikka oli täynnä hyviä tyyppejä ja fiilis oli rento. En tehnyt Kandyssä varsinaisesti mitään ihmeellistä, lähinnä vaan rentoilin ja nautiskelin olostani sillä suurkaupungin meininki, ruuhkat ja kiire ei tuntunut oikein omalta jutulta. Onnistuinkin tällä tavoin nauttimaan olostani sielläkin täysillä ja mikä tärkeintä, pääsin aloittamaan kotimatkan taas uusia kokemuksia, muistoja ja ystäviä rikkaampana 🙂

Loppuun lupasin kasata vielä kootut vinkit ja ajatukset, joten tässä ne tulee:

✓ Sri Lankassa matkustaminen on äärimmäisen helppoa, huoletonta ja turvallista! Maa on hyvin länsimaistunut ja ihmiset puhuu erittäin hyvin englantia, ja kaikki on todella avuliaita. Minne ikinä ootkin menossa todennäköisesti viisi ihmistä ennättää neuvomaan ja auttamaan sua ilman, että edes kysyisit keltään apua 🙂

✓ Julkinen liikkenne on halpaa ja helppo käyttää! Bussimatkat maksoi maksimissaan reilun euron (neljän tunnin matka) ja keskimäärin alle 50 senttiä. Junat oli vähän kalliimpia ja vastaava neljän tunnin matka maksoi noin kolme euroa, mutta myös mukavuus oli sitä luokkaa – siis jos mahtui istumaan. Bussiasemalla jokainen neuvoi ja opasti oikeaan bussiin ja juna-aikataulut puolestaan oli todella yksinkertaisia ja luotettavia. Matkustaminen paikasta toiseen oli jopa yllättävän vaivatonta!

✓ Ruoka on aivan loistavaa ja tuoreet hedelmät on kuin pala taivasta. Ruoan hinta vaan ei oo mitenkään erityisen halpaa, vaan illallinen juomineen ja tippeineen maksoi keskimäärin viidestä seitsämään euroa. Eikä oikeastaan ollut halvempaa ostaa kaupasta raaka-aineita ja kokata illallinen itse enkä sitä edes suosittele – ravintoloissa pääset nimittäin myös nauttimaan paikallisesta kulttuurista, kun useimpia pyörittää sympaattiset perheet.

✓ Rannoilla on kuuma myös yöllä, ja ensimmäisen viikon ajan ikävöin joka ilta avantoon. Sisämaassa puolestaan onneksi hieman viileämpää ja etenkin jos lähtee vaeltamaan on hyvä varata hieman enemmän vaatetta mukaan 🙂

✓ Paikalliset on ihania ja tosi rehellisiä sekä auttavaisia. En pelännyt kertaakaan tulevani ryöstetyksi tai joutuvani muutenkaan minkään rikollisen uhriksi, enkä kuullut että kenellekkään olisi käynyt mitään vastaavaa. Uskoisin, että tähän on isona syynä Sri Lankassa vallitseva buddhalaisuus mikä näkyy vahvasti koko kulttuurissa minne tahansa menikin 🙂

✓ En suosittele viettämään aikaa kaupungeissa, vaan ennemminkin suuntaamaan luontoon! Sri Lankassa on paljon ihania pieniä paratiisirantoja ja muitakin upeita paikkoja, joista voi vain unelmoida ja suosittelenkin etsiytymään niiden luokse. Kysele vinkkejä muilta reissaajilta ja paikallisilta! Mieti mitä haluat nähdä ja kerro se ääneen, niin sut kyllä varmasti johdatetaan juuri niiden juttujen luokse 🙂

Mä rakastuin Sri Lankaan ja sen luontoon, huolettomaan fiilikseen ja sydämellisiin ihmisiin. Ja uskon että jokaiselle, joka haluaa kokea jotain ainutlaatuista ja antautua hetkeksi elämän vietäväksi Sri Lanka on paikka, jonne kannattaa matkustaa 🙂

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

Yksin maailmalla

Viime kesänä tein poikkeuksellisen reissun, sillä lähdin poikkeuksellisesti matkaan yhdessä porukalla kun lähdin kuokkimaan tyttöjen lomareissulle Kroatiaan. Meillä oli ihan mahtava reissu ja silloin opin, että hyvällä porukalla matkustaminen on parhaimmillaan ihan super kivaa! Kirjoitinkin silloin postauksen kaverireissujen parhaimmista puolista, jotka sai ainakin mut nauttimaan reissusta entistä enemmän.

Kuitenkin pääsääntöisesti seikkailen maailmalla täysin itsekseni ja vaikka ajatus voikin tuntua hurjalta, niin siinäkin on omat hyvät puolensa. Tai itseasiassa paljon hyviä puolia! Koska multa usein, varsinkin kaikista kommelluksista kertoessani, kysytään miten oikein uskallan matkustaa yksin ajattelin että tää postaus vois inspiroida muitakin uskaltaa tekemään saman – sillä mullakin se vaati yhden kurjan sattuman ja ripauksen hulluutta, että uskalsin sen ekan kerran tehdä 🙂

Seuraavat huomiot oon tehnyt itse viime vuosien aikana milloin missäkin matkustellessani:

  • Yksin naisena on usein helpompaa, sillä paikalliset haluaa pitää susta hyvää huolta. Eikä mitenkään huonolla tapaa, vaan oikeasti aidosti auttaa ja opastaa sekä esimerkiksi kantaa rinkkaa puolesta. Monissa (etenkin köyhissä) maissa turismi on sen verran tärkeää, ettei kukaan halua että kellekkään sattuis mitään kurjaa – ja mä ainakin oon kokenut lähes 90% oloni aina tosi turvalliseksi.
  • Tapaat enemmän ihmisiä ja luot uusia kaverisuhteita, kun sulla ei oo sosiaalista verkostoa mihin ”tukeutua”.  En ookkaan ikinä yksin reissatessani kokenut olevani yksin, vaan minne ikinä oonkin mennyt oon aina saanut uusia kavereita ja saanut jakaa unohtumattomia kokemuksia heidän kanssaan! Suurimman osan nimeä en kylläkään enää edes muista, mutta sellaisilla pienillä jutuilla ei oo merkitystä sillä siinä hetkessä ollaan vaan ja nautitaan hetkestä.
  • Voit tehdä mitä ikinä haluat. Et tarvi suunnitelmia eikä sun tarvi miettiä muita. Löytäessäsi paratiisin jossa sulla on hyvä olla, voit jäädä sinne pariksi ylimääräiseksi päiväksi jos mieli tekee tai vaihtoehtoisesti lähteä uusien kavereiden kanssa jonnekkin, minne et edes tiennyt haluavasi mennä.
  • Itsetunto vahvistuu ja itsenäisyyden tunne lisääntyy, kun selviät tilanteista jotka aluksi saattaa tuntua kauhistuttavilta! Se on ihan paras tunne ja saa sut todennäkösesti ylittämään itsesi yhä uudelleen ja uudelleen 🙂 Myös luotto muihin ja hyvyyteen sekä omaan intuitioon kasvaa kun eteen tulee erilaisia tilanteita joista ei vaan pärjää itse, vaan on pakko pyytää apua.

Ootko sä huomannut jotain samoja juttuja yksin matkustaessasi, vai onko susta kaverin kanssa reissaaminen kivempaa? Molemmissahan on toki puolensa ja seuraavalle reissulle lähden itsekkin yhdessä ystäväni kanssa, enkä millään malttaiskaan odottaa <3

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa