Ovatko aivosi ylikunnossa?

On ollut kiva huomata, että nykyään ihmiset on entistä enemmän kiinnostuneita palautumisesta ja pitävät siitä entistä parempaa huolta. Syödään riittävästi proteiinia, hoidetaan alku- ja loppuverryttelyt kunnialla, huolletaan kehoa, pulahdetaan avannossa ja käytetään ehkä vielä jotain lisäravinteita ja jotain huipputeknologiaa..

Kaikki tämä palautumisbuumi on pyörinyt hyvin paljon fyysisen rasituksen ympärillä, jonka keskiössä on saada mahdollisimman paljon irti treeneistä.

Mutta mies on, mietitkö koskaan kuinka paljon paremmin sun ajatus voisi kulkea? Kuinka monta kertaa päivän aikana unohdat asian jota olet ollut tekemässä? Entä herpaantuuko keskittymiskyky? Tuntuuko, että muistisi on todela hyvä – mutta pirun lyhyt?

Aivojen hyvinvointi voi helposti unohtua monilta (nimenomaan unohtua!) monestakin syystä. Ehkä aivojen toiminta on meille itsestäänselvyys, jota emme ole koskaan ajatelleet edes huoltavamme tai kehittävämme? Viime vuosien ”fitnessbuumin” aikana tämä on kyllä ollut perin selvää lihasten osalta ja onhan lihasten treenaaminen varmasti myös omalla tavalla motivoivampaa sillä tulokset näkyvät konkreettisesti, mikä on iso juttu viime aikoina vallinneessa ulkonäkökeskeisessä kulttuurissa.

Kuten jo voit arvata, oon itse viimeaikoina kiinnostunut aivoista ja niiden hyvinvoinnista. Aivotkin tarvitsevat huoltoa ja palautumista – sillä aivojenkin ylikunto on täysin mahdollinen tila. Ja todellisuutta yhä useammalle, sillä yhä useampi pihistää yöunistaan saadakseen päivisin enemmän aikaan.

Tuun puhumaan vielä tarkemmin aivojen hyvinvoinnista, mutta ajattelin ottaa pehmeän laskun aiheeseen ja jakaa muutaman ajatuksen näin alkuun:

  1. Aivot tarvitsevat ravintoa ja unta. Unen aikana aivot latautuvat ja päivän aikana asiat kirjautuvat aivojen muistiin – ja pienikin vaje unessa vaikuttaa aivojen toimintakykyyn heikentävästi. Pitkäaikaisesti oireet voivat jopa altistaa muistisairauksille. Aivojen osuus energiankulutuksestamme on huimat 20%. Aivoille erityisen tärkeää ravintoa on laadukkaast rasvat, sillä aivoista noin 60% on rasvaa!
  2. Mitä vähemmän stressiä, sen parempi. Stressin vastapainoksi arjessa on hyvä olla paljon mielekästä tekemistä sekä meditaatiota tai mindfullness-harjoituksia, jotka tuovat tasapainoa stressin keskelle. Itse edelleen suosittelen lyhyitä meditaatioharjoituksia kesken työpäivän – eron nimittäin huomaa selvästi! 🙂
  3. Aivot tyytyvät vähään. Liikunta, pienet älypähkinät, positiivisuus ja nautinnot vaikuttavat aivojen toimintaan ja hyvinvointiin positiivisesti ja auttavat aivoja toimimaan parhalla mahdollisella tavalla. Allekirjoitat varmaan saman, että treenien aikana ajatus yleensä kulkee poikkeuksellisen hyvin? Ja loman jälkeen töihin palattua ajatuksia virtaa entistä tehokkaammin? Se ei ole sattumaa 😉

Olen itse elävä esimerkki unen vaikutuksesta aivojen toimintaan, sillä mun unenlaadun parantuessa oon ollut myös tehokkudeltani ja elämänhallinnaltani aivan toinen ihminen. Niin omasta mielestäni, kuin muidenkin tekemien havaintojen perusteella. Eli jos tunnet piston sydämmessäsi niin suosittelen tekemään hyvän unenlaadun eteen jotain!

Aivojen hyvinvoinnista kiinnostuneille suosittelen Heli Isomäen ja Nina Uusitalon kirjaa ”Aivotaidot”, josta tulen varmasti puhumaan täällä blogissa myös jatkossakin (kiitos isi<3). Tosi inspiroiva kirja, joka antaa uutta perspektiiviä hyvinvointiin 🙂

Xoxo,
Aino


Päivittäistä inspiraatiota ja oivalluksia mun muissa kanavissa:
IG @makelaino
FB RAWinto

Voiko treenata liikaa?

Kuuntelin eilen iltakävelyllä erästä mielenkiintoista podcastiä, jossa ohimennen sanottiin ”there’s no such a thing as overtraining – there’s only under-recovery”. Musta se oli ihan loistavasti sanottu! Mähän itse väsytin itseni liiallisella treenaamisella ja heikolla palautumisella vuosia sitten ja kärsin siitä pitkään sen jälkeenkin, joten tää aihe on ollut mulle aina lähellä sydäntä  ja sen vuoksi halusin kirjoittaa siitä nytkin.

Jos ihan ensiksi mietitään mitä liikunta tekee meidän keholle ja mihin kaikki kehittyminen perustuu. Liikunta/treeni itsessäänhän on kuluttavaa ja yleensä hajottaa meidän kudoksia, JOTTA siitä palautuessa/korjaantuessa se muodostuis entistä vahvemmaksi. Liikunnalla siis rikotaan ja palautumisella korjataan – aivan kuten lahoavia taloja puretaan, jotta tilalle voidaan rakentaa jotain entistä vahvempaa ja kestävämpää. Tästä syystä mm. raskas liikunta heikentää immuunivastetta parin vuorokauden ajaksi treenistä 🙂

Se kuinka paljon me ”kestetään” treeniä on aina henkilökohtaista. Esimerkiksi mä en vois millään treenata samalla tapaa kuin mun veli muutamastakin syystä: se on mies, mua nuorempi, omaa pidemmän treenitaustan ja itseasiassa urheilee ammatikseen. Moni varmaan katsookin mallia ammattilaiskisaajien treenikalentereista ja ohjelmista ottaen niistä mallia (ja suorituspaineita) unohtaen monia noista edellämainitsemistani seikoista.

”Ylikunto” voi johtua monesta syystä, mutta itselläni kaava sen syntymiseen oli seuraava:
+ liikaa liian kuluttavaa liikuntaa
+ liian vähän (aktiivista) lepoa ja parasympaattisen hermoston aktivointia
+ liian vähän ruokaa kulutukseen nähden
.. ja mä uskon, että tää sama kaava toistuu monella muullakin.

Jokaisen on tehtävä oman jaksamisensa ja omien resurssien varassa. Jos vasta aloittelee liikuntaa on hyvä muistaa, että kropalla kestää hetki tottua siihen niin fyysisesti kuin hermostollisestikkin. On tärkeää aloittaa maltilla ja pitää se sama maltti mielessä, jos on palaamassa treenien pariin pidemmän tauon jälkeen. Oli mikä oli tärkeintä on aina keskittyä omaan tekemiseen ja kehittymiseen eikä apinoida sitä mitä muut milloinkin sattuu tekemään 🙂

Muiden matkiminen ja sokeus omille voimavaroille voi olla petollista, sillä harvoin kukaan on juuri samassa tilanteessa kuin sinä – ja sun tilanne vaikuttaa juurikin siihen millaisen määrän kuormitusta kestät.

Liikunnan lisäksi meitä kuormittaa muun muassa:
+ työ
+ negatiiviset tunteet, haasteelliset sosiaaliset suhteet
+ kiire, jatkuva matkustelu
+ runsas antiravinteiden määrä ruokavalisossa
+ arki

Ammatikseen urheilevilla suurin osa ylläolevista on karsittu pois ylimääräisen kuormituksen vähentämiseksi ja elämässä keskitytäänkin pitkälti treenaamiseen sekä ennenkaikkea siitä palautumiseen. Tilanne onkin aivan eri meillä, joiden päiviin kuuluu paljon muutakin eikä silloin tarvitse potea huonoa omaatuntoa jos ei pääse päivässä kahdesti puntille 😉

Monesti ylikunto mielletään juurikin liialliseksi treenaamiseksi sen sijaan, että asia nähtäis isompana kokonaisuutena. Palautuminen, eli se rikkomisen jälkeinen rakentaminen, on jopa itse treenaamista tärkeämpää jos haluaa kehittyä ja pysyä terveenä. Jos rikomme kroppaamme enemmän kuin korjaamme voi tilanne mennä niin pitkälle, että keho alkaa tuhoamaan jopa sisäelimiä saadakseen energiaa ja pysyäkseen hengissä.

Ja sitähän me ei haluta, eihän?

Omaan tasoon nähden sopivan treenimäärän lisäksi on siis tärkeä keskittyä palautumiseen, jossa ensimmäinen tärkeä tekijä on riittävä syöminen 🙂 Myös henkisen stressin minimoiminen on tärkeää sillä stressi heikentää unenlaatua, mikä vaikuttaa oleellisesti palautumiseen.

Stressin minimoimiseksi ja palautumisen tehostamiseksi suosittelenkin kaikille meditaatiota tai joogaa, joka myös aktivoi parasympaattista hermostoa. Myös rauhalliset kävelyt ja muu ulkoilu tekee ihmeitä ja auttaa nukkumaan paremmin 🙂 Unohtamatta mun ykkössuosikkia, reishiä, joka auttaa mua nukkumaan lapsen lailla.

 

Vastauksena otsikon kysymykseen: kyllä voit. Toisaalta se riippuu aina siitä millä tasolla oma palautuminen on sillä niiden kahden ollessa tasapainossa, ei oo yleensä huolen häivää! Entä mikä on oikea määrä liikuntaa? Se riippuu hyvin paljon siitä kuinka kuluttavaa sun arki muuten on ja miten sun kroppa pystyy palautumaan rasituksesta 🙂

Kannattaa siis muistaa keskittyä omaan tekemiseen, tehdä hommia progressiivisesti ja kiinnittää huomiota riittävään lepoon, ravitsevaan ruokaan ja siihen ettei vahingossakaan vaan lähe mopo keulimaan.

Sillä kukaan meistä – en edes minä, etkä sinäkään – oo superihminen.

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa