Optimoi treenisi kuukautiskierron mukaan

Mun on jo pidempään pitänyt nostaa yksi asia pinnalle mistä meillä ei kovinkaan paljoa puhuta, VAIKKA se määrittääkin meidän naisten elämää varmaan eniten entä mikään muu. Onneksi ihana Kaisa otti asian rohkeasti puheeksi jo viime viikolla, joten mäkin päätin nyt tarttua härkää sarvista ja jutella teille vähän kuukautisista!

Koulussa kuukautisista puhutaan nuorille aivan liian vähän ja hyvin pintapuolisesti, usein jopa niin että tytöille tulee siitä vähän ujo (pahimmassa tapauksessa vähän häpeällinen) olo. Puhutaan munasoluista, hedelmällisyydestä, mahdollisesta raskaudesta, kivuista, turvotuksesta, mielialanvaihteluista ja vuodosta, mutta asiaan ei paneuduta lainkaan pintaa syvemmälle.

No okei – ehkä sana hormoni vilahtaa vähän siellä sun täällä, mutta siitä tuskin kukaan pääsee sen syvemmin perille, vaikka se itsessään oliskin juuri se asia, josta meidän pitäisi oppia jotta ymmärrettäis omaa kehoamme paremmin! Naisena oleminen on ihan mieletöntä ja uskokaa tai älkää, kuukautisistakin voi oppia nauttimaan ja saamaan enemmän iloa irti 🙂

Siinä missä nuorempana inhosin kuukautisiani, oon nykyään oppinut rakastamaan niitä. Sen jälkeen, kun sain kuukautiseni takaisin parin vuoden hormonitoiminnan sekoilun jälkeen, mä tajusin kuinka paljon elinvoimaa mun hormonit mulle tuo ja ennenkaikkea miten pystyn niitä ymmärtämällä nauttimaan elämästäni entistä enemmän!

Voisin jutella tästä asiasta loputtomiin, joten ajattelin purkaa aiheen palasiksi ja aloittaa aiheesta joka kiinnostaa aika monia (etenkin hormoniongelmien kanssa kamppailevia, sillä se on usein liikunnallisten naisten kiusa) eli treenaamisesta. Seuraavaksi kerronkin miten keho reagoi treeneihin kuukautiskierron eri vaiheissa ja miten siitä voi saada kaiken mahdollisen hyödyn irti!

Kuukautiskierron eri vaiheessa meidän kehoon erittyy eri määriä hormoneita, mikä luonnollisesti vaikuttaa meidän naisten aineenvaihduntaan ja treenaamisen tuloksellisuuteen – usein se jääkin huomioimatta, vaikka muuten treenattais ja syötäis sataprosenttisen fiksusti. Testosteroni tekee miehistä lihaksikkaan, vahvan ja jopa aggressiivisen – mutta mites tää homma toimiikaan naisilla?Kun omasta hormonitoiminnasta pääsee kärryille on paljon helpompi suunnitella ja pitää huolta siitä, että pystyt treenaamaan mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti kierron jokaisessa vaiheessa – ymmärtämällä hormonitoiminnan salat, sitä voi myös käyttää hyväksi kehittymisen kannalta 😉

Kierron ensimmäisessä vaiheessa, joka kestää noin kaksi viikkkoa, naisten kestävyyskunto on yleensä parempi ja kipukynnys korkeampi. Naishormonien, estrogeenin ja progesteronin, määrä kehossa on alhaisimmillaan ja aineenvaihdunnallisesti ollaankin lähimpänä miehiä. Tällöin onkin loistava aika tehdä paljon haastavaa treeniä, joka kehittää omaa kuntoaan ja vie pois omalta mukavuusalueelta! Näiden viikkojen aikana keho on energisimmillään ja voimakkaimmillaan, sekä insuliiniherkkyys on maksimissaan, joten se kannattaa käyttää hyödyksi ja treenata täysillä 🙂

Tehokkaat, intensiiviset harjoitukset yhdistettynä aineenvaihdunnan tehostamiseen mm. ruokavalintojen avulla vähentää lepoaineenvaihdunnan laskua mikä yleensä tapahtuu juuri kierron ensimmäisessä vaiheessa. Oikeastaan hormonitoiminta laskee lepoaineenvaihduntaa kuukautisten aikana ja se jatkuu aina viikkoa ennen ovulaatiota, minkä jälkeen se alkaa taas hiljalleen nousemaan.

Myös ruokavalioon on tärkeä kiinnittää huomiota nimittäin kierron ensimmäisessä vaiheessa keho käyttää normaalia paremmin hiilihydraatteja energiakseen sekä tietysti myös lihasten kehittymiseen, kun taas ovulaation jälkeen puolestaan rasvan käyttö energianlähteenä tehostuu. Ovulaation jälkeen oliskin fiksumpaa syödä vähemmän hiilihydraatteja ja keventää treenejä, tehden niitä lähinnä rasvanpolttoalueella.

Ovulaation aikana (noin kaksi viikkoa kierron alusta) kehon estrogeenitaso on korkeimmillaan ja se voi altistaa loukkaantumisille sillä se vaikuttaa kollageenin aineenvaihduntaan sekä hermoston toimintaan, joten silloin kannattaa olla tarkkana! Kuitenkin tällöin voimatasot ja voimantuotto on parhaimmillaan – eli se on loistava aika yrittää uusia ennätyksiä vaikkapa kyykyssä tai maastavedossa 😉 Kovan treenitehon lisäksi myös aineenvaihdunta on huipussaan, joten ovulaation aikana on hyvin todennäköistä olla normaalia nälkäisempi.. kannattaa syödä ylimääräiset kalorit fiksuista lähteistä ja välttää turhia höttökaloreita sillä samoihin aikoihin insuliinin toiminta alkaa heikkenemään.

Ovulaation jälkeen progesteronitasot alkaa nousemaan ja estrogeenitasot laskemaan – tällöin myös aineenvaihdunta on tehokkaimmillaan! Keho voi tuntua lämpimämmältä ja myös ruoan aikaansaama lämpövaikutus on suurempi 🙂 Tänä aikana keho rasittuu herkemmin, treenatessa hengästyy nopeammin ja olo on helposti voimaton.

Kuten jo sanoin, ovulaation jälkeen keho käyttää enemmän rasvaa energianlähteenä joten tällöin ois fiksuinta tehdä treeniä rasvanpolttosykkeellä – ja yhdistettynä herkempään rasitukseen sekä voimattomaan oloon, en välttämättä itse lähtis tekemään mitään kovin raskaita voimasuorituksia. Yleensä tässä vaiheessa tulee yllättäviä hiilarihimoja, joille ei kannata antaa valtaa! Se johtuu puhtaasti kehon alentuneesta serotoniinin tuotannosta jota se yrittää paikata hiilareilla, jotka saa sen erityksen lisääntymään.

Vaikka hiilareiden syöminen tekiskin hetkeksi onnelliseksi, niin heikentynyt insuliinin toiminta ja todennäköisesti alemmat treenitehot voi saada kaiken ylimääräisen jämähtämään kylkiin. Sen sijaan kannattaakin syödä tryptofaania sisältäviä ruokia kuten kalkkunaa, kurpitsansiemeniä ja kananmunat. Halutessaan tällöin voikin vähentää suosiolla hiilihydraattien määrää ja saada täten rasva-aineenvaihdunnan hyrräämään oikein kunnolla 🙂

Pari päivää ennen kuukautisten alkua ja niiden ensimmäisinä päivinä on hyvä antaa kevolle suosiolla lepoa ja ottaa ihan rauhallisemmin ja sitten pikkuhilja kuukautisten alkaessa myös oma olo normalisoituu! Ja kierron alkaessa alusta voikin taas alkaa treenaamaan kovempaa ja tehokkaammin, tehden uusia ennätyksiä, vuodattaen hikeä ja saaden älyttömiä kiksejä 😀 Ja tietty lisätä taas niitä hiilareita, jos niitä on kierron lopussa vähentänyt lautaselta.

Tiivistettynä:
– kierron alussa ollaan eniten miehen kaltaisia ja silloin kannattaa treenata lujaa, kovalla intensiteellä ja syödä kunnolla hiilareita
– ovulaation aikaan voimatasot ja -tuotanto on korkeimmillaan, mutta myös loukkaantumisriski on suurimmillaan
– ovulaation jälkeen on paras aika vähentää hieman hiilihydraattien määrää ja harrastaa rasvanpolttoliikuntaa

Ajatuksia, kysyttävää? Kiinnostaako tälläiset postaukset ylipäätään?

On myös tärkeä huomioida, että e-pillerit vaikuttaa naisten hormonitoimintaan voimakkaasti eli jos syöt niitä, niin tää kaikki mitä juuri luit ei päde samalla tapaa.

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa

5. Pätkäpaasto

Oon viimeisen kuukauden aikana aina välillä kertonut mun muissa somekanavissa mun uudesta kokeilusta eli pätkäpaastosta. Eilen lupasinkin sekä FitFashionin snapchätin (jota houstaan tän viikon!) sekä blogin Facebook -sivun puolella kirjoittaa aiheesta tarkemmin blogiin sekä vastata myös teitä askarruttaviin kysymyksiin sen suhteen – joten tässä sitä nyt mennään!

Postauksesta tuli aika pitkä ja lopussa on sitten tosiaan vastauksia kysymyksiin.  Jos jotain kysyttävää herää niin jatketaan ihmeessä keskustelua kommenttiboksin puolella! 

Marjapiiras -pannukakku

Oon siis ollut viimeiset seitsämän viikkoa pätkäpaastolla eli siitä asti kun tulin Etelä-Amerikasta kotiin, ja oon ihan hullaantunut tähän hyvään oloon! Ajatus pätkäpaastosta mulla heräsi jo loppukesästä, mutta mun piti vähän makustella asiaa ja tutkia sitä tarkemmin ennenkuin halusin lähteä kokeilemaan sitä itse.. Ja toisaalta odotin myös sille sopivaa aikaa.

Syy miksi kiinnostuin pätkäpaastosta oli kaikki positiiviset ihmiskokemukset sekä se vakuuttava fakta, aito innostus ja varmuus jolla monet jenkkivalmentajat sen puolesta puhui. Ja mitä enemmän mä aiheesta otin selvää, sitä enemmän mä vaikutuin tästä ”back to nature” -tyyppisestä elämäntavasta 🙂

Pätkäpaaston ideana on siis pitää päivän aikana tietynmittainen syömisikkuna, jonka aikana syödään terveellistä ja ravitsevaa ruokaa, ja sitä seuraa pidempi paasto. Käytännössä helposti ajateltuna tää siis tarkoittaa aamupalan jättämistä väliin ja aloittamalla päivän suoraan lounaasta 🙂 Mulla on syömisikkuna vaihdellut viime viikkoina pääsääntöisesti 4-6 tunnin välillä ja sitä on seurannut 18-20 tunnin mittainen paasto – tosin tiedän monia joiden syömisikkuna on jopa 8-10 tuntia. Tietystikkää tätä ei tarvi noudattaa joka päivä jos ei halua, vaan muutamakin päivä viikossa saa aikaan jo positiivisia tuloksia!

Lettukestit

Viimeisten viikkojen ajan oon siis toteuttanut pätkäpaastoa käytännössä joka päivä. En oo asettanut itselleni mitään rajoja sen suhteen milloin voin pitää ns. ”vapaampia” syömispäiviä, mutta seitsämän viikon aikana mun syömisikkuna on tainnut venähtää kaksi kertaa yli tuon kuuden tunnin.. Mulla ei oikeastaan oo ollut mitään tarvetta/halua pidentää sitä, sillä mulla ei oo ollut nälkä eikä oikeastaan mitään tarvetta syödä 😀 Tän pätkäpaastoilun yks mahtavimmista jutuista on tietynlainen riippumaton suhde ruokaan! Noin kerran viikossa/kahdessa oon myös pitänyt täysiä vuorokauden mittaisia paastoja.

Täyspaastoon tottuneena pätkäpaastoilun aloittaminen oli tosi helppoa ja rakastuin heti sen helppouteen. Musta tuntuu, kuin oisin saanut lisää tunteja päivään kun mun ei jatkuvasti tarvi miettiä mitä, milloin ja missä söisin. Eikä reissuillakaan tarvi murehtia samalla tavoin eväistä! Kiireisessä arjessa on oman kokemuksen mukaan paljon helpompi keskittyä syömään fiksusti kuuden entä kahdentoista tunnin ajan ja musta tuntuukin, että pätkäpaasto onkin ollut mun pelastus nyt loppuvuonna.

kroatia-split-1-610x407

Mun olo on ollut viime viikot aivan mahtava ja oon elänyt täysin normaalia, ehkä jopa entistä aktiivisempaa elämää! Oon ollut todella pirteä ja tehokas pimeydestä huolimatta, ja mulla on ollut tosi kevyt fiilis kropassa – oikeastaan jo heti ensimmäisistä päivistä lähtien. Jaksan touhottaa paljon kovemmalla teholla aamusta iltaan ja pääsääntöisesti oon myös nukkunut aiempaa paremmin – tosin oon muutenkin viimeaikoina optimoinut omaa nukahtamistani, joten en tiedä kuinka paljon saan tästä kiittää pätkäpaastoa.

Treenit on sujunu paljon paremmin mitä ennen reissua ja oon saanut niissä itsestäni paljon enemmän irti, sekä oon saanut tehtyä tän treenikauden kaikki ennätykset nyt viimeisten viikkojen aikana. Yleisesti ottaen sellainen vireystaso, fokus ja päämäärätietoisuus on kasvaneet – varmasti osittain myös tän erittäin hyvän olon aikaansaaman itsetuntobuustin ansiosta!

Minkäänlaisesta näläntunteesta mun ei oo tarvinut kärsiä, vaan oon välillä ennemminkin joutunut muistuttaan itseäni syömään.. 😀 Ruokavalio itsessään on pysynyt samanlaisena, mutta nyt syön siis kaikki mitä päivän aikana tarvin sen oman syömisikkunani aikana. Energiatiheää, täyttävää ja ravitsevaa ruokaa 🙂 Rasvan määrää oon kyllä tietoisesti lisännyt jonkin verran, etten vahingossakaan jäis miinuskaloreille. Ja tunnustan: oon kyllä herkutellut raakasuklaalla melkein joka päivä..!

Brunssi

Jos nyt sitten ajatellaan, että mihin tää kaikki perustuu niin kyseessähän on monta tekijää.

Painonhallinnan kannalta kun ajatellaan, niin  aina kun me syödään meidän kehoon erittyy insuliinia mikä hallitsee verensokeria ja varastoi rasvaa. Jos sitä miettii, niin paras tapa päästä ylimääräisestä painosta eroon ei varmaankaan oo aktivoida meidän kehoa tuottamaan jatkuvasti rasvaa varastoivaa hormonia – vai mitä mieltä oot? Jatkuva insuliinitasojen voimakas nousu aiheuttaa myös monille insuliiniresistenssiä ja sitä kautta myös monenlaisia sairauksia.

Jos mietitään niin viimeisen reilun 50 vuoden aikana meidän energiansaanti on kasvanut todella räjähdysmäisesti eikä jatkuva syöminen ole luonnollista meidän keholle. Tälläisessä yltäkylläisyyden (ja ylipainon) kulttuurissa pätkäpaaston avulla onkin helppo syödä tarpeellinen määrä kaloreita ja samalla aktivoida niin kehon aineenvaihduntaa kuin kuona-aineiden poistumista kehosta, millä myös itsessään on positiivisia vaikutuksia aineenvaihduntaan.

Paastotessa verensokeri laskee, kehon hiilihydraattivarastot tyhjenee ja jotta saadaan energiaa, niin silloin luonnollisesti rasva-aineenvaihdunta käynnistyy. Tämä tapahtuu yleensä sen jälkeen, kun ihminen on paastonnut yli 14 tuntia. Tää muutos myös saa kehon tuottamaan enemmän adrenaliinia/noradrenaliinia mikä lisää energisyyttä ja fokusta – aikoinaan tää oli se juttu, mikä oli elintärkeä selviytymiselle mm. metsästyksen kannalta 🙂

Karjalanpiirakka

Paastoaminen myös aktivoi aineenvaihduntaa vapauttamalla enemmän kasvuhormonia, mikä myös auttaa ylläpitämään lihasmassaa sekä jopa nostattamaan voimatasoja. Puolestaan usein syömisellä ei oo löytynyt tieteellistä perustetta, joka tukis aineenvaihduntaa ja parempaa painonhallintaa. Monesti ajatellaan, että paasto hidastuttaisi aineenvaihduntaa mutta niin tapahtuu vasta noin kolmannen paastovuorokauden jälkeen ja itseasiassa on tutkittu, että 36 tunnin paaston jälkeen aineenvaihdunta jopa tehostuu.

Meidän jatkuva syöminen on lähinnä kulttuurillista, eikä niinkään biologisesti perusteltavaa. Koska ollaan opittu elämään syödäksemme niin ajatus ”syömättömyydestä” (mistä ei siis oo kyse, sillä mä ainakin edelleen syön ja rakastan ruokaa yhtä kovasti kuin ennenkin) voi tuntua vieraalta ja ajatus nälästä voi pelottaa, mutta huoli siitä on turhaa. Kun keho tottuu paastoon niin nälkä laantuu, sillä paastoaminen tasapainottaa ns. nälkähormoni greliinin tuotantoa elimistössä mikä saa näläntunteen pienenemään.

Ruokapäiväkirja

Jos sitten taas mietitään meidän ruoansulatuselimistöä, niin se vasta paastoamista rakastaakin! Syömisen jälkeinen ruoansulatus on sille kuin treeni eikä meistä kukaan varmaan jaksa juosta kahdentoistatunnin ajan lähes taukoamatta? Ihan samalla tavalla kuin me tarvitaan viikonloppuvapaita töistä ja lepopäiviä treeneistä, meidän ruoansulatuselimistö kaipaa myös lepoa. Ja ihan samalla tavalla kuin treenaaminen kuluttaa meidän energiaa, sen tekee myös ruoansulatus – jos en ihan väärin muista, niin syömisen jälkeen se vie reilusti yli 50% meidän energiasta.

Iltapainoitteinen syöminen on hyväksi myös palautumiselle, sillä se aktivoi parasympaattista eli kehoa rauhoittavaa hermostoa. Mä itse tykkään syödä illalla hiilaripainotteisemmin, sillä se laskee entisestään stressihormonien tasoa ja tasapainottaa niin leptiini, greliinin kuin adipodektiinien eritystä millä kaikilla on positiivinen vaikutus rasvanpolttoon.

Pätkäpaaston positiiviset vaikutukset oli listattu mm. Biohakkerin käsikirjassa seuraavasti: voi mahdollisesti hidastaa ikääntymistä, pienentää metabolisten ja kroonisten sairauksien riskiä, parantaa insuliiniherkkyytt, laskee verenpainetta, alentaa hapetusstressiä ja parantaa hormonitasapainoa.

Sokeriton syyskuu

Ja sitten seuraavaksi ne teidän kysymykset:

Mitä positiivista paastosta on seurannut?

Mun aineenvaihdunta heräs todellakin henkiin ja oon huomannut, että insuliinin tasaannuttua mulla on ollut paljon tasaisemmat energiatasot 🙂 Oon ollut virkeämpi ja oon kokenut, että oon saanut lisää aikaa mun päiviin ja mun treenit on sujunu todella tehokkaasti!
Aamut ja aamupäivät on paljon tehokkaampia, kun ei tarvi jatkuvasti ”miettiä” ruokaa vaan se ensimmäinen ateria on silloin kahden aikaan – ja sitten ei enää ookkaan kuin kaks tuntia töitä! Samasta syystä myös koen, että mun elämä on helpottunut kun ruokailut ei hallitse sitä niin voimakkaasti. Aineenvaihdunnan vilkastumisen myötä mulla on myös kadonnut useita senttejä vyötäröltä ja olo on todella paljon keveämpi.

**

Onko ollut jotain sivuoireita?

Hmm… Oikeastaan en kyllä keksi mitään ellei sitä lasketa, että vaatteet on alkanu tuntumaan väljemmiltä? 😀

**

Mitä sä syöt ja millä aikavälillä?

Syön päivittäin yleensä neljän tai kuuden tunnin ajan. Päivän ensimmäinen ateria on yleensä siinä kahden aikaan ja viimeinen puolestaan viimeistään kahdeksalta 🙂 Syömiset riippuu paljon päivän aktiivisuudesta, mutta pääsääntöisesti syön kaksi isompaa ateriaa ja yhden pienemmän.

Lautasen sisältö ei oo oikeastaan muuttunut pätkistelyn myötä (ainoastaan turha napostelu töissä on jäänyt pois, jee!), vaan edelleen mun ruokavalio koostuu kasviksista, marjoista, hedelmistä, pähkinöistä, kalasta. Tänään oon esimerkiksi syönyt papusalaattia, kukkakaalia, vihreitä papuja, ruusukaalia, chia/proteiinivanukasta mantelitahnalla, palauttavan marjasmoothien ja proteiinilettuja parapähkinätahnalla.

**

Hyödyt ja haitat?

Tuossa yläpuolella listasin niitä aika runsaasti, mutta omasta mielestäni parhaat hyödyt on juurikin hormonien tasapainottuminen, elämän helpottuminen, kevyempi ja virkeämpi olo, päivään ”lisääntyneet” tunnit sekä tietysti energisempi ja tehokkaampi olo 🙂

**

Voiko syömisikkunan ajankohtaa vaihdella päivittäin (vuorotyö)? 

Voi! Tietysti se vaatii ehkä hieman enemmän suunnittelua, mutta hyvin onnistuu. Itse pääsääntöisesti pidän ikkunaa auki iltapäivällä kello kahdesta eteenpäin, mutta oon pari kertaa tehnyt myös toisin päin eli aloittanut syömisen aamulla ja lopettanut iltapäivään. Mä koen sen riittävän paastoajan tärkeimmäksi ja tietystikkään joka päivä ei tarvi pitää paastoa, vaan välillä on ihan hyvä pitää hieman ”fiestaa” 😀

**

Mites jos tekee yötöitä?

En näe siinäkään mitään ongelmaa, kunhan homma on suunniteltu fiksusti ja tukee omaa jaksamistaan. Tosiaan syömisikkunaa voi tarpeen mukaan vaihdella aina 4-10 tunnin välillä, eikä siihen kannata mun mielestä suhtautua liian orjallisesti.

**

Makrojakauma?

Hahaa! Mä en oo kiinnittäny makroihin enää aikoihin huomiota, vaan keskittynyt syömään lähinnä sellaista ruokaa josta mulle tulee hyvä olo ja jota mun kroppa tuntuu kaipaavan.. Mutta siis oikeastaan pätkäpaaston myötä mun syömisten sisältö ei oo hirveästi muuttunut ja kuten aiemminkin, mun ruokavalio on hyvin kasvis- ja rasvapitoinen 😀 Edelleen aloitan päivät rasva/proteiinipainotteisesti ja säästän hiilarit illalle tukemaan palautumista ja nukahtamista.

**

Syöt siis sen 4-6h aikana kuitenkin kaikki päivän kalorit? Siis suurenkin määrän etkä ole millään niukka energisellä?

Joo kyllä vaan 🙂 Syön aika energiatiheää ruokaa (siis rasvapainotteisesti) ja saan päivän aikana nautittua kaikki tarvittavat kalorit.

**

Usein puhutaan siitä, että on parempi saada ravintoa useampaan kertaa päivässä? Olettaen siis, että on hereillä esim yli 12h ja muutaman tunnin välein ruoka niin mitäs eroa paastolla on tähän?

Esimerkiksi jenkeissä ”edelläkävijät” on liputtaneet jo pitkään pätkäpaaston puolesta, juurikin sen vuoksi kuinka sillä on tutkitusti positiivisia vaikutuksia esimerkiksi aineenvaihduntaan ja hormonitoimintaan. En muista itse nähneeni mitään kovinkaan uskottavaa tutkimusta, joka perustelisi miksi ihmisten kannattaa syödä useasti – jatkuva syöminen rasittaa ruoansulatuselimistöä ja kuluttaa turhaa energiaa.

Mä itse herään aamulla viimeistään seitsämältä ja meen nukkumaan noin yhdentoista aikaan, eli oon päivittäin hereillä arviolta noin 16 tuntia joista 12 tuntia liikkeessä sisältäen mm. päivän treenit ja aktiiviteetit. Pätkäpaastoilu on helpottanut mun elämää hurjasti ihan senkin vuoksi, ettei mun tarvitse miettiä syömistä niin paljon.. Niin monta vuotta syöminen on omalla tavallaan hallinnut mun elämää, kun on aina pitänyt miettiä mitä, miten ja missä syö ja usein jopa kuljettaa omat eväät mukana. Ei onneksi enää, jee! 😀

Ja jos perustelen ihan puhtaasti ihmisten omakohtaisilla kokemuksilla (kuten mun oman lähipiirin ja netistä luettujen juttujen) niin paastotessa ihmiset kokee olevansa paljon virkeämpiä ja tehokkaampia – ja mä allekirjoitan täysin saman! Keskittymiskyky on paljon skarpimpi ja jotenkin sellainen luontainen flow on paljon voimakkaampi 😀 Meillä on niin paljon enemmän energiaa käytössä, kun se ei kaikki keskity ruoan pilkkomiseen ja imeyttämiseen.

**

Entäs mites toimisi jos henkilön tarvitsee syödä enemmän esim yli 3000 kaloria jopa vaikka 5000 kaloria päivässä?

Suunnittelukysymys 🙂 Mun päivittäinen kulutus on sellainen 3000 kcal ja mä en oo kokenut mitään ongelmia saada syötyä tarpeekseni. Toisaalta mä rakastan vähän hifistellä ja fiilistellä ruoan kanssa, joten tälläiset pienet haasteet aina saa mun inspiraation heräämään ja on ollut kiva miettiä että miten pystyy saamaan kaiken tarpeellisen.

Toisaalta oon myös alkanut itse luopumaan kaloriajattelusta. Juuri eräässä jenkkipodcastissä sanottiin fiksusti, että siinä vaiheessa kun kroppa imeyttää ja osaa käyttää energiansa hyväkseen ei kaloreilla oo enää väliä – kunhan se mitä syödään on ihmiskeholle optimaalista.

Tässäkin tosin riippuu paljon siitä että mitä ihminen tavoittelee. Mutta jos mietitään pelkästään sitäkin, ettei me ihmiset olla koskaan aiemmin ollut tälläisessa pisteessä jossa ois mahdollista edes syödä jatkuvasti kellon ympäri niin en usko että se on meille millään tavalla optimaalista. Ja mitä enemmän oon lukenut oon vakuuttuneempi siitä, että monet elintasosairaudet ja ylipaino on yhteydessä insuliinintuotantoon, joka hyrrää hyvinkin aktiivisena jos kokoajan mutustellaan jotakin..

**

Entäs treenien kannalta kuinka toimiva tämä on? Että jaksaa sekö hyötyy siitä liikunnasta ja esim lihaskuntoharjoittelun ympärille kuitenkin painotetaan sitä ruoan tärkeyttä. Oletko treenannut miten tämän paaston aikana? Ajoittanut syömisiä sen mukaan vai?

No sehän tässä parasta onkin! Siis treenit ei oo aikoihin sujunut näin hyvin ja oon kokenut kehittyväni viime viikkojen aikana tosi paljon. Tutkimusten mukaan pätkäpaasto nostattaa kasvuhormonien määrää kehossa mikä juurikin tukee kehittymistä ja etenkin voimatasojen nousua treenatessa – ja sen oon huomannut itsekkin!

Treeneissä puolestaan mulla on ollut paljon virkeämpi ja ”kevyempi” olo, mikä on saanu kaiken tuntumaan paljon helpommalta 😀 Myös kestävyysharjoittelu on ollut paljon tehokkaampaa, mikä on ollut tosi positiivista – varsinkin kun syksyn juoksujuttujen jälkeen mun jalat tuntui pitkään tosi raskailta.

En oo mitenkään varsinaisesti ajoittanut mun syömisiä treenien mukaan, vaan oon treenannut miten oon ehtinyt. Useimmiten meen boxille töiden jälkeen, jolloin oon jo syönyt päivän ensimmäisen aterian, ja sitten treenien jälkeen nautin ensin pienen palauttavan ja sen jälkeen vielä illallisen. Oon itse kokenut aamutreenit vielä tehokkaammiksi, mutta koska oon halunnut käydä aamuisin avannossa niin oon joutunut nyt ”tyytymään” iltapäivätreenailuun 😀

**

Sitten kaipaa vain faktoja, että miten tällainen tapa on hyvä, jos lähes joka paikasta toitotetaan usein syömistä monista syistä ja niihin on faktaperusteluita. 

Kaikki on tietysti aina yksilöllistä ja varmasti ihmiselle, jonka elämäntavat on rempallaan ja syöminen on lähinnä keksien, leipien ja suklaan napostelua pitkin päivää sekä päättyy illalla noutokiinalaiseen niin joo – silloin ymmärrän perustelun siitä, että on fiksumpaa syödä tasaisin väliajoin ettei tuu ajauduttua mielitekojen valtaan/tehtyä itselleen huonoja valintoja.

Tälläinen tasainen ateriarytmi on ollut nyt suosittua jo jonkin aikaa, mutta se on ruoansulatuselimistölle hyvin kuormittavaa. Kaikenlisäksi aina kun me syödään niin suurin osa meidän kehon energiasta keskittyy sinne ruoansulatukseen eli se on poissa kaikkialta muualta (kuten esimerkiksi aivoilta tai solujen korjaantumiselta). Ennenkaikkea jatkuva syöminen on rasite veren insuliinitasoille, jonka optimoimiseen pätkäpaasto on oivallinen ja josta minäkin – omasta mielestäni hyvin terveystietoisesti ja fiksusti syövä – oon saanut paljon iloa niin oman vireystason kuin aineenvaihdunnankin hyväksi.

**

Ja eikö sulla ole ollut nälkä?

Ei! 😀 Siis mä monesti kahden aikaan havahdun siihen, että ”pitää syödä”. Juon tosi paljon nesteitä päivän aikana (vettä, viherjuomia, teetä..) ja puuhailen aika tiiviisti kun virtaa riittää, joten en edes liiemmin muista ajatella koko asiaa. Tää on varmasti hyvin pitkälle tottumiskysymys ja riippuu myös siitä insuliinintuotannosta, mikä vaikuttaa tietysti myös nälkä/kylläisyyshormoneihin. Eli mitä pidempään pätkistelee niin sitä paremmaksi se tilanne muuttuu 🙂

**

Mullakin kiinnostaa tietää miten tuo paasto menee käytännössä?
Tyypillisimmät on syödä kahdeksan tuntia ja paastota 16 tai syödä kuusi ja paastota 18. Mä noudatan itse jälkimmäistä tai päivästä riippuen syön neljä tuntia ja paastoan 20. Tätä ei tietystikkään tarvi tehdä joka päivä ellei halua, vaan halutessaan parillakin paastopäivällä voi jo saada paljon terveydelle hyviä vaikutuksia 🙂

**

Ja entäs miten passaa ihmiselle jolle tulee migreeni siitä kun verensokerit laskee liian alas?Kokeilemalla se varmasti selviää, mä en osaa sanoa tarkemmin sillä mulla ei oo siitä henkilökohtaista kokemusta enkä oo kuullut vastaavaa aiemmin.. Ehkä mä itse ensin selvittäisin syy-yhteyden sieltä migreenin ja verensokerin laskun taustalta, ja sen jälkeen lähtisin vasta kokeilemaan. Pätkäpaastolla on kuitenkin positiivisia vaikutuksia juurikin verensokerin + sitä ohjaavien hormonien toimintaan, joten jos katsoo pitkälle niin se vois olla hyväkin apu – mutta tosiaan en ehkä lähtis siitä itse ensimmäisenä liikkeelle, ainakaan ilman yksilöllistä ohjausta/valmennusta.

Oikeanlainen ruokavalio

Huh. Pikkusen tuli asiaa ja mä kyllä ihan innoissani kirjottelin tästä! Tää on niin siisti juttu ja varmasti yks parhaimmista ”kokeista” mitä oon itselleni tehnyt. Siis itseasiassa niin hyvä, etten taida luopua tästä ellei oo ihan pakko – tää olo on nimittäin ihan paras!

Kysymyksiä, ajatuksia, kokemuksia?

Allekirjoitus

Seuraa blogia: Facebookissa / Bloglovinissa / Instagramissa