Vaatimukset täytetty – täysin!

Onko mitään kamalampaa kuin odottaa jotain oikein kovasti ja sitten pettyä? Se on lamaannuttava fiilis, jonka keskellä aurinkoisinkin ilopilleri saa tehdä tosissaan töitä etsiessään tilanteesta jotain positiivista. Varsinkin jos kyseessä on ruoka!

Siinä on suurinpirtein kiteytettynä syy siihen miksi syön ulkona niin harvoin. En halua pettyä ja vielä vähemmän haluan tyytyä mihinkään eikä keliaakikoille oo aina jokaisessa ravintolassa kunnollista tarjottavaa. Varsinkin monissa lounaspaikoissa ainoa kelpuutettava vaihtoehto (joka ei tuu pakatuista muoveista lämmitystä vaille valmiina) onkin salaatti, joka on sinällään oikein kiva mutta harvoin kovinkaan täyttävä tai muutenkaan kunnollista vastinetta rahoille.

En koe olevani nirso, vaan päinvastoin hyvinkin kaikkiruokainen, mutta myönnän vaativani paljon. Sen lisäksi, että ruuan on oltava gluteenitonta haluan sen olevan myös laadukkaista raaka-aineista valmistettu sekä jopa maistuvan jollekkin.

No eihän se nyt niin hankalalta kuulosta, eihän? Loppuviimein kun mä tuun onnelliseksi hyvin vähästä, mutta toisaalta myös petyn helposti.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERATiistaina mun kaikki vaatimukset illallisen suhteen onnistuttiin täyttämään juuri mun haluamallani tavalla. Ihana Ulla oli kutsunut kasan tyttöjä Vapianoon juhlistamaan tulevia Syö! -viikkoja, jotka itseasiassa on juuri nyt parhaillaan käynnissä. Menin paikalle suoraan töistä ja muistan matkalla tuskastelleeni miksen napannut mukaan jotain välipalaa sillä onhan paikka tunnettu niin pastoistaan kuin pitsoistaankin.

Vapianossahan kaikki annokset valmistetaan alusta asti itse paikan päällä niin pastat, pitsat, salaatit kuin niissä olevat kastikkeetkin ja tästä syystä on täysin ymmärrettävää ettei gluteenittomia vaihtoehtoja pastan tai pitsan suhteen ole – niiden valmistaminen kun vaatii aivan omat olonsa. Tästä syystä mua on myös harmittanut etten oo aiemmin siellä liiemmin käynyt nimittäin tuoreus on yksi isoimmista tekijöistä, joita ruoassani arvostan 😉

Onnekseni mun ei kuitenkaan tarvinut nähdä nälkää vaan kävelin kotiin herkkuja täynnä pullottavan vatsan kanssa.

Alkupalaksi syötiin kolmenlaista salaattia (muut sai myös bruschettaa kaveriksi). Oma ehdoton suosikkini niistä oli punajuurta ja vuohenjuustoa sisältävä yksilö, joka löytyy muuten Syö! -viikkojen tarjonnasta – suosittelen siis lämpimästi kokeilemaan 🙂 Pääruokana siihen saa myös kaveriksi naudanlihaa, jolloin varmasti myös salaatillakin saa nälkänsä katoamaan!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAPääruoka-vaihtoehtojahan löytyy listalta sitten niin pastaa kuin pitsaakin ja nyt uutuutena meille gluteenittomille myös risottoa! WAU! Koska en osannut päättää kumpaa maistelisin, tomaattista katkarapu- vai kermaista sienirisottoa, otin annoksen molempia ja rakastuin täysin. Molemmat oli omalla tavallaan aivan loistavia, mutta jos jompi kumpi pitäisi valita niin kallistuisin katkaravun puoleen.. ihanan erilainen makuelämys, risotto jollaista en ollu kyllä koskaan aiemmin syöny!

OLYMPUS DIGITAL CAMERARisottojen jälkeen alettiin tutkailemaan ruokalistaa lisää sillä siellä oli näiden uutuuksien lisäksi myös paljon muitakin toinen toistaan houkuttelevampia aterioita tarjolla. Ensin ajattelin etten viitsi edes vilkaista sillä pahottaisin kuitenkin mieleni kuolaten listalta pastoja ja pitsoja joihin en saisi koskea, mutta… sieltä löytyi jotain vielä parempaa 😀 Nimittäin ihan uskomattoman ruokaisa ja täyttävä Reef’N Beef -salaatti, jossa todellakin riitti makua. Ja syötävää – ekaa kertaa vuosiin mulla jäi lautaselle ruokaa sillä ei vaan mahtunu enää, hah!

OLYMPUS DIGITAL CAMERA OLYMPUS DIGITAL CAMERAPääruokien jälkeen vatsa oli ihan täynnä ja teki mieli avata housujen ylin nappi, mutta kummasti kyllä jälkiruokaakin vielä upposi. Ihanan raikkaita ja silti samalla syntisen kermaisia herkkuja oli tarjolla, jotka kevyenä kokonaisuutena oli loistava päätös mahtavalle illalliselle.

Oon niin tyytyväinen, että nykyään voin mennä kavereiden kanssa taas hieman helpommin ulos syömään. Kyllä monesta paikasta gluteenitonta syötävää saa, mutta silloin yleensä joutuu tyytymään johonkin (joko salaattiin tai muovitettuihin valmisaterioihin) mistä en tykkää niin yhtään. Monien mielestä varmaan tuntuu, että teen asiasta liian ongelmallisen itselleni mutta kyse on vaan lähinnä siitä, että mun mielestä sairauden vuoksi ei tarvi tyytyä yhtään mihinkään sillä tottakai itselleen haluaa tarjota vaan parasta 😉

Laatua ja makuelämyksiä arvostavana annan siis täydet pisteet Vapianolle! Sekä loistavasta seurasta iso kiitos tytöille ja tietty Ullalle kutsusta – rankan päivän jälkeen tää oli just sitä mitä tarvitsin <3

Tänään vietetäänkin sitten päivä ruokajuttujen parissa, mutta vähän eri rooleissa tosin. Hihhi! Mutta palataan siihen lisää myöhemmin – kivaa lauantaita kaikille,
<3 Aino

Yhteistyössä Vapianon kanssa

Aino

6 vastausta artikkeliin “Vaatimukset täytetty – täysin!”

  1. Moi!

    Tää Vapiano -uutinen oli tosi ilahduttava! Oon ihan samanlainen tuossa, että on tosi kurjaa mennä ravintolaan syömään ja maksamaan se raflahinta annoksesta, johon joutuu vaan tyytymään. Ei se oo nirsoilua, eihän? 😀 Ärsyttävää kun tulee aateltua vaan, että hitsi kun itse olisi tehnyt annoksen paljon paremmin. Noh, mutta onneksi nykyään valikoima on paljon laajempi ja parempi ja joistain paikoista todellakin saa rahoilleen vastinetta.

    Helsingissä myös ravintola Bar9 tarjoaa hyviä luontaisesti gluteenittomia annoksia, ja muistaakseni meksikolaisessa Pueblossa kaikki on gluteenitonta. 🙂

    Ja hei ootko jo testannut sitä Glutoa Kampissa!

    Terkuin Elli

    • Hihhi ei todellakaan oo! Mä en ainakaan koe nirso, vaikka oon ihan samanlainen 😉 Ja kiitos hyvistä vinkeistä – kovasti ois tarkotus mennä Pueblon brunssille ja Bar9siä vois hyvinkin testata myös. Gluto Street Foodista en oo kuullut yhtään hyvää palautetta mun kavereilta, joten taidan suosiolla jättää käymättä siellä.. Vai onko sulla muita kokemuksia? 🙂

  2. OI NAM ! 🙂 tuli kauhea nälkä kun katto näitä kuvia 😉 slurps!
    mulla tuli mieleen tänään lounaan osaksi perunoita paistaessani, et oot joskus sanonut jossain postauksessa jotain että perunan glukoosi (? oliko se se sana 😀 ) arvo muuttuu paistaessa ja siten sopii myös hiilaritietoisille ihmisille paremmin. voisinko saada tähän tarkennusta? 🙂 millä tavoin arvot muuttuvat? minne suuntaan, paljonko perunaa paistettuna voisi syödä samoilla hiilariarvoilla, jos syö normaalisti aterialla 2 keskikokoista perunaa? en ole tästä ’muuttumisesta’ koskaan kuullut ja jäi kaihertamaan mieltä, oisin iloinen jos saisin selvennystä hieman! 🙂

    • Hihhi siis perunan tärkkelys! 🙂 Siis silloin peruna ei nosta samalla tavalla verensokeria sillä glykeeminen indeksi laskee. Selvenikö yhtään? 😉 Eli sinällään makrothan ei muutu mihinkään, mutta ominaisuudet kyllä!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta