2610m

Voi pettymysten pettymys! 

Juoksin tänään koulussa cooperin – ekaa kertaa kymmeneen vuoteen. Tavotteet oli korkealla ja ajatuksena oli juosta 7 kierrosta eli 2800metriä. Otsikostakin voi siis jo päätellä, että kyseinen tavoite jäi 190metriä vajaaksi… ja kiitos kysymästä, kyllä sapettaa 😀

Onhan 2610metriä 12minuutissa myös ihan hyvä saavutus. Isääni lainatakseni ”vain 90metriä erinomaisen rajasta”, hahha 😀 Jos ei ois ollu niin läkähdyttävän kuuma, jos mulla ei ois ollu kamala vessahätä kaks vikaa kierrosta, jos merkinanto ois ollu selkeempää… niin JOS, syitähän on hyvä miettiä ja surkutella näin jälkikäteen, kun ei niille olosuhteille aina mitään voi. Ompahan nyt ainakin joku tulos pohjalla ens kevättä varten, jolloin menee vähintään se 2800m. Mä lupaan 😉

Tää oli kyllä tekohymy. Ja feikkipeukku :D
Tää oli kyllä tekohymy. Ja feikkipeukku 😀

Mutta jos mennään vuosi taaksepäin ja mietitään millainen silloin olin (äiti ja isi, teidän ei tarvi lukee tätä) niin ei ois sillon uskonu, jos joku ois sanonu että vuoden päästä juoksisin cooperissa yli 2000metriä. Elopainoa oli lähes 15kg enemmän, ruokavalio oli puolet ajasta kohdillaan ja puolet päin pyllyä, alkoholi maistui useana iltana viikosta ja samalla tuli tuhottua keuhkojakin – ei varmaan tarvi kertoo enempää? 😉

Vaikka oon pettyny tämän päiväiseen cooperiini niin kokonaisuudessaan voin olla vaan tyytyväinen. Hitsi, mä jaksoin juosta 12minuuttia putkeen! Kaikki ei nimittäin jaksa 🙂 Ja tänään mä voin 100000000x paremmin entä vuosi sitten. Kaikesta tästä mä voin vaan kiittää itseäni, omaa päättäväisyyttä ja halua tehdä itselleni hyviä valintoja terveemmän arjen luomiseksi. 

Mä aina oon korostanu sitä, että elän terveellisesti tehdäkseni palveluksen tulevaisuuden minälle ja tässähän se tänään todistettiin. Niin ja hei, ompahan nyt taas ainakin tavotetta ens keväälle – tänään jouduttiin vähän nöyrtymään, mut oottakaahan vaan… mä vielä näytän teille! 😀

Ja hei, ihanaa viikonloppua kaikille! Mä lähden nyt viettämään kilttiä perjantai-iltaa kavereiden kanssa, että jaksan huomenna aamulla luennoille. Kyllä, luitte oikein, luennot lauantai-aamuna…ihanaa. Ja sunnuntaina oiskin sitten vuorossa töitä. Eipä ainakaan käy aika pitkäksi 😉 Adios!

Aino

10 vastausta artikkeliin “2610m”

  1. Mainio suoritus!!
    Mun cooperista on aikaa jo nii kauan etten enää osaa laskeakkaa nii pitkälle. Ois kyllä kiva kokeilla miten siitä suoriutus 😀

    • Hahhaa pietää oma cooper parin viikon päästä kaiken sen mässäyksen välissä..! 😀

  2. En tuu kirjottelee,että jeejee hyvä aino – jos sapettaa niin sapettaa! Mutta hei jaksat juosta ”vähän” enemmänki kuin 12min putkeen,ja se on tosiaan jotain se koska kuten sanoit kaikki ei jaksa! Ja toi mitä kirjotit siitä,että oot parempi kuin ”vanha aino” niin se on just se koko jutun juju! Ei oo kyse muiden voittamisesta,vaan siitä että on parempi ku mitä oli eilen 🙂 oot rautaa!<3

    • Ihana Siiri :D<3 Se on niin totta ja hitsi kun se aina joskus pääsee unohtumaan, että asiat vois olla myös ihan toisin.. Asioilla on niin monta katsontakantaa, että joskus ne tärkeimmät unohtuu 😛

  3. ”nyt on ainakin tavoitteita ens keväälle” -> mieti vain sitä, koska ainakin sulla on nyt motivaatiota jatkaa ja treenata koko talvi! Ei tarvii ettiä syitä, miksi lähtis lenkille tai treenamaan, kun on jotain mitä kohti tähdätä 🙂

    Ihanaa viikonloppua Aino! <3

    • No sepäs se!! Tänään kävinkin jo heti aamusta mittailemassa uutta reittiä, jota rupeen juoksemaan tavotetta silmälläpitäen 😉

      Ihanaa viikonloppua! <3

  4. Kaiholla muistelen omaa peruskouluaikaani, ja miten onnellinen olin kun sain parannettua Cooperissa 1600 metristä 1800 metriin 😀 Joten siihen verrattuna siun suoritus on aivan huippu, mutta ymmärrän kyllä ärsytyksen kun jäi noin pienestä kiinni tavoitteen rikkoutuminen. Hieno juoksu silti, Aino! <3

    • Kiitti Anna<3
      Ite taisin sillon 10vuotta sitten juosta alle 1500metriä.. Että tuota joo, hieman on parannusta tapahtunu siitä..! 😀

  5. Munkin tekis mieli sanoa että älä harmittele vaan ole ylpeä, koska toi on ihan hitsin hyvä tulos!! Mutta niinhän se menee että vaikka kuinka hyvän suorituksen tekis mussä tahansa asiassa, niin ei siitä osaa täysillä iloita jos se jää omasta tavoitteesta. Joten: voimalla kohti revanssia! 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

 
Tykkää jutusta